The Third Step on Sailor yhtyeen vuonna 1976 valmistunut kolmas studioalbumi. Albumi julkaistiin syyskuussa. Edellisvuoden menestyksekkään Trouble albumin jälkeen tuli yhtyeelle kolmas näytön paikka. USA:n huhtikuisen promo kiertueen jälkeen oli aika tehdä entistä parempi levy. USA:ssa ollut Beverly Rodeo Hotel on inspiroinut Kajanusta tekemään mystisen kappaleen nimeltä Quay Hotel.The Sailor Story Albumilta julkaistu single One Drink Too Many oli vuonna 1977 Länsi-Saksassa TOP 40:ssä ja oli korkeimmillaan #22, sekä myös Itävallassa 4 viikkoa listoilla, ja paras sijoitus oli #21. 1976 Sveitsissä single Stiletto Heels oli 6 viikkoa listoilla ja ollen parhaimmillaan #11 ja Länsi-Saksassa 10 viikkoa ja paras sijoitus #12. Englannissa single One Drink Too Many oli parhaimmillaan #35. Suomessa albumi menestyi parhaiten ollen neljäs ja Ruotsissa sinnitteli vain viikon verran, ja ollen parhaimmillaan #26, sekä vielä paremmin menestyen naapurimaassa Norjassa, jossa oli #11. Kaikki albumilla olevat sävellykset ja sanoitukset ovat Kajanuksen tekemiä. Julkaistu LP-levynä ja C-kasettina (EPC 81637). Albumin kansista on tehty kaksi eri versiota. Sony Music uudelleenjulkaisi albumin CD:nä 2001 (Epic 4655822].

Sailor-yhtye Grant Serpell: rummut, lyömäsoittimet, laulu. Phil Pickett: Nickelodeon, basso-syntetisaattori, calliope, laulu. Henry Marsh: piano, Nickelodeon, syntetisaattori, laulu. Georg Kajanus: vokalisti, 12-kielinen akustinen kitara, charango, harmoni, piano.

Albumin kappaleet

7" singlet One Drink Too Many / Melancholy: (Länsi-Saksa, Englanti, Alankomaat, Australia). Stiletto Heels / Out of Money: (Länsi-Saksa, Englanti, Portugali, Jugoslavia, Uusi-Seelanti, Australia). Cool Breeze / Give Me La Samba: (Etelä-Afrikka) - 1977

Albumin tiedot A Widescreen Production Äänitys ja miksaus: Jeffrey Lesser Äänittäjät II ja III: Damion Korner and Bernie O'Gorman Albumin I kansisuunnittelu ja valokuvat: Hipgnosis Albumi II : Roslav Szaybo. Laulu ja soittimien sovitukset ja erikoisefektit: Sailor Äänitetty CBS Records studiolla Lontoossa.

Arvostelu Helsingin Sanomissa Kalle Heikkinen ja Markku Fagerlund kirjoittivat albumin jatkavan Sailorin kahden edellısen levyn viltoiltamaa linjaa kepeine laulelmineen, joissa on tarttuva melodia ja elämänläheiset sanat. Heistä tämä erinomainen levy tarjoaa hyvin tehtyä ja persoonallista käyttömusiikkia, jossa sähkökitara on onnistuneesti korvattu pimputtavalla nickelodeonilla.

Lähteet

Luokka:Vuoden 1976 albumit Luokka:Sailorin albumit