Eero Johannes Alpi (alkujaan Toivonen, 15. lokakuuta 1885 Hämeenkyrö – 24. heinäkuuta 1933 HelsinkiEero Alpi. Helsingin Sanomat, 25.7.1933, s. 3.) oli suomalainen toimittaja ja näytelmäkirjailija. Alpi käytti nimimerkkejä E.A., Sakari Liekki, S. Salamaa ja Sakari Veikanmaa.Eero Alpi, Aamulehti, 26.07.1933, nro 196, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Henkilöhistoria Käytyään yhteiskoulua Alpi suoritti koko oppikoulun kurssin, opiskeli estetiikkaa ja teki opintomatkan Ruotsiin. Alpi työskenteli Helsingin Sanomien toimittajana 1905–1910 ja sitten vuoteen 1914 Kariston kustannusliikkeen kirjallisella osastolla. Vuonna 1918 Alpi perusti Tampereelle Kansan Teatterin ja toimi sitten teatterikiertueiden johtajana 1918–1923. Elämänsä viimeiset kymmenen vuotta Alpi asui Helsingissä, kirjoitti sanoma- ja viikkolehtiin sekä teki näytelmiä etupäässä seuranäyttämöille. Joitain Alpin näytelmiä esitettiin myös vakinaisissa teattereissa ja Kansallisteatterissa. Kirjallisen uransa Alpi aloitti runoilla ja hänen runojaan ilmestyi kolmena vihkona. Näytelmiä hän kirjoitti kolmisenkymmentä. Lisäksi Alpi toimi pakinoitsijana ja kirjoitti lehtiin kirjallisuus- ja teatteriaiheisia artikkeleita.
Alpi perusti Näyttämötaide- ja Suojeluskuntalaisen lehti-nimiset lehdet ja toimi niiden päätoimittajana. Vuonna 1917 Alpi perusti Tekijän teatteri-nimisen teatteriseurueen, joka esitti ainoastaan Alpin kirjoittamia näytelmiä. Alpi, samoin kuin kaksi muuta hämeenkyröläistä kirjailijaa Kaarle Halme ja U. W. Walakorpi, kirjoitti lukuisia näytelmiä seuranäyttämöitä varten. Tunnetuin hänen näytelmistään on vuonna 1917 ensi-iltansa saanut ilmestynyt Hallin Janne. Alpi myös suomensi useita teoksia.
Alpin vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Kaarle Toivonen ja Marian Finnberg. Hän on edelleen Suomen ainoa henkilö, jolla on ollut Alpi-sukunimi.
Eero Alpi kuoli heinäkuuussa 1933 47-vuotiaana pitkällisen sairauden jälkeen. Suomen Kirjailjaliiton Eero Alpille hankkima hautakivi paljastettiin 17. joulukuuta 1938 Helsingin Uudella hautausmaalla.Kunnianosoitus kirjailija-vainajille. Aarni Koudan ja Eero Alpin hautakivet paljastettiin eilen, Helsingin Sanomat, 18.12.1938, nro 341, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistotHautahaku.fi : Alpi Eero Johannes
Teoksia Kajastuksia, runoja. 1904 Aavikon kotka, runoja. 1906 Lumimyrskyssä, yksinäytöksinen näytelmä. 1908 Rautarinnat, juhlaruno Suomen voimistelu- ja urheiluliiton laulu-, soitto- ja voimistelujuhlassa Tampereella toukokuun 28. päivänä 1908. 1908 Rampojen karnevaalit, näytelmä. 1908–1909 Aladdin ja taikalamppu: satunäytelmä lauluineen. 1910 Hetken kuvia, runoja. 1911 Isäin pahat teot, kolminäytöksinen näytelmä. 1911 Kuhnijat, näytelmä. 1911 Väkevämmän tiellä, kolminäytöksinen näytelmä. 1911 Työ ja rakkaus, yksinäytöksinen näytelmä. 1913 Illan pimetessä, yksinäytöksinen näytelmä. 1914 Hetken huumetta, yksinäytöksinen työväennäytelmä. 1915 Kamreerin koira, yksinäytöksinen pila. 1915 Palokunnan parhaat, yksinäytöksinen pilakuvaus pikkukaupungista. 1915 Rusthollarin romahdus, yksinäytöksinen näytelmä. 1915 Turkki tulee, näytelmä. 1915 Rantalassa, kolminäytöksinen näytelmä. 1916 Valkoinen varis, yksinäytöksinen leikittely. 1916 Kohtaloaan pakoon eli velvollisuuksien ristiaallokossa, romaani. Kirjoittaneet Eero Alpi ym. 1918 Hallin Janne, kolminäytöksinen murhenäytelmä. 1920 Lentäviä mietteitä näyttämötaiteen ja seuranäytelmäharrastuksen alalta maassamme. 1923 Hopeahääpäivänä, näytelmä. 1924 (nimimerkillä S. Salamaa) Kaunis myllärin leski, näytelmä. 1924 (nimimerkillä S. Salamaa) Kustannusosakeyhtiö Kirjan näytelmäkirjasto näyttämöllisine ohjeineen seuranäyttelijöille. 1924 Lemmen leikkiä, yksinäytöksinen huvinäytelmä. August Blanchen Naapurit-nimisestä näytelmästä suomeksi mukaillut Sakari Liekki. 1924 Maailman paras mamma!, näytelmä. 1924 (nimimerkillä S. Salamaa) Näkymättömät tulet, kolminäytöksinen näytelmä. 1924 Riita ja rakkaus, näytelmä. 1924 (nimimerkillä S. Salamaa) Sininen kukka, yksinäytöksinen näytelmä. 1924 Vesiparantolassa, yksinäytöksinen huvinäytelmä. 1924 (nimimerkillä S. Salamaa) Alma raukka, yksinäytöksinen ilveily. 1925 Kesävieraat, kaksinäytöksinen huvinäytelmä. 1925 Käärme, yksinäytöksinen pila. 1925 Ohi houkutusten, näytelmällinen kuvaus nykyisiltä päiviltä. 1925 Uhrilammas, yksinäytöksinen huvinäytelmä. 1925 Korven äänet, näytelmä. 1926 Henrik Hertz : Luutnantti täysihoitolaisena: yksinäytöksinen huvinäytelmä. Suomentanut Sakari Veikanmaa (mukaillut). 1926 Taiteen lumoissa eli Elinan surma Pöllölässä, näytelmä. 1926 Hän nai tyttärensä: suomalainen mukaelma, näytelmä. 1927 (nimimerkillä Sakari Veikanmaa) Ihmisten tie, näytelmä. 1927 Lankeemus, näytelmä. 1927 Tuhovalkea, yksinäytöksinen raittiusnäytelmä. 1927 Elämän kahleet, kolminäytöksinen näytelmä. 1928 Kultainen avain, romaani. 1928 Suuri rikos. 1929 Seuranäyttämöiden käsikirja. 1930 Maanpetturit, yksinäytöksinen isänmaallisaiheinen näytelmä. 1931
Lähteet
Suomen kirjailijat-tietokanta Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta – teosluettelo Kirjasampo.fi : Eero Alpi
Viitteet
Aiheesta muualla Eero Alpi : Tässä takavuosina Sillanpäässä - ja nyt taas näihin aikoihin, Suomen Kuvalehti, 19.05.1923, nro 20, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset näytelmäkirjailijat Luokka: Suomalaiset päätoimittajat Luokka: Suomentajat Luokka:Vuonna 1885 syntyneet Luokka:Vuonna 1933 kuolleet