Viestikoekeskus (vuosina 1960–2014 Viestikoelaitos, VKoeL) oli Suomen puolustusvoimien signaalitiedustelua harjoittava organisaatio, joka yhdistettiin vuonna 2014 Puolustusvoimien tiedustelulaitokseen. Viestikoekeskus lakkautettiin itsenäisenä yksikkönä vuoden 2019 alussa osana sotilastiedustelun organisaatiouudistusta.

Viestikoekeskus oli Pääesikunnan alainen joukko-osasto. Viestikoekeskuksen esikunta sijaitsi Luonetjärven varuskunnassa Tikkakoskella, jossa on myös Ilmavoimien esikunta. Viestikoelaitoksen viestiasemia ja muita toimintoja oli sijoitettuna eri puolille Suomea, muun muassa Rovaniemelle. Lisäksi laitoksen käytössä oli ainakin kaksi tiedusteluvälineistöllä varustettua lentokonetta.

Historia Laitoksen alkuna oli Viestikoeasema (VKoeAs), joka perustettiin 24. lokakuuta 1955 sijoituspaikkanaan Pieksämäen maalaiskunnan Naarajärvi, missä sijaitsee lentokenttä.Suomen ilmavoimat 80 vuotta 1998, 62 Laitoksen perustamisen jälkeen perustettiin Espoon Kivenlahteen tutkakoeasema (TkaKoeAs) tutkien lähetteiden mittaamista varten.Suominen 2012 Laitoksen pitkäaikaisin johtaja oli eversti Keijo Kepsu (s. 1946) vuosina 1988–1998.

Viestikoeasema vaali sodanaikaisen Päämajan radiopataljoonan perinteitä. Kunnianosoituksena sodan ajan radiotiedustelulle Viestikoeasema tuki eversti Reino Hallamaan ja hänen puolisonsa Brita Hallamaan hautaansiunaamista 11. elokuuta 2013 Sysmässä.

Nimellä Viestikoelaitos toiminut yksikkö sijoitettiin Ilmavoimien alaisuuteen vuonna 1988. Aiemmin se oli toiminut Pääesikunnan alaisuudessa. Vuodesta 2014 se tunnettiin Viestikoekeskuksena.

Yleistä Viestikoekeskus vastasi signaali- ja satelliittikuvaustiedustelusta sekä elektronisen sodankäynnin tukitoiminnasta. Se osallistui tilannekuvan muodostamiseen ja ylläpitoon, ennakkovaroituksen tuottamiseen sekä koordinoi puolustushaarojen elektronisen tiedustelun yksiköiden käyttöä. Osana puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamista Viestikoekeskus ylläpiti tilannekuvaa Suomen lähialueella tapahtuvasta sotilaallisesta toiminnasta ja tuotti tarvittaessa ennakkovaroituksen Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhasta. Keskus tuki aluevalvontalain mukaisesti havainnoillaan ilma- ja merivalvontaa. Seurannan kohteena olivat ulkomaiset sotilaskohteet.

Viestikoelaitoksen organisaatio, vahvuus, seurattavat kohteet ja toimintatavat eivät olleet julkista tietoa. Pääesikunnan mukaan näiden kertominen "heikentäisi merkittävästi puolustusvoimien ennakkovaroituskykyä". Korkein hallinto-oikeuskin päätti vuonna 2007 viitaten "laitoksen työntekijöiden ja valtakunnan turvallisuuteen", että tietoja ei tarvitse antaa. Puolustusvoimat vakuutti, ettei Suomen maaperällä sijaitsevia kohteita tiedustella, mutta keskus kuitenkin antaa lain mukaista virka-apua muille viranomaisille.

Viestikoekeskuksen budjetti vuonna 1998 oli 51 miljoonaa markkaa (8,6 miljoonaa euroa) ja henkilöstömäärä 189. Vuoden 2004 budjetti oli 12,2 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 125.

Viestikoekeskuksen lisäksi Puolustusvoimissa toimi Pääesikunnan tiedusteluosasto. Suomen sisäisestä turvallisuudesta ja vastavakoilusta vastaa suojelupoliisi.

Valvontalentokoneet Viestikoekeskuksella oli käytössään ainakin kaksi tiedustelukäyttöön varustettua lentokonetta, joista ensimmäisenä omassa käytössä ollut on Fokker F.27 rekisteriltään FF-1. Tätä ennen käytettiin Ilmavoimien DC-3-koneitaSuomen ilmavoimat 80 vuotta 1998, 63, jotka poistettiin palveluskäytöstä 1980-luvulla. Viestikoekeskuksen toinen tiedustelukäytössä ollut lentokone oli Lockheed Martinin valmistamalla tiedustelujärjestelmällä varustettu CASA C-295, joka otettiin käyttöön kesällä 2017.

CASA C-295 Helsingin Sanomien artikkelin mukaan Viestikoekeskus otti kesällä 2017 käyttöön CASA C-295-tiedustelukoneen osana Puolustusvoimien Finstar-A-hanketta. Koneyksikkö saapui Suomeen vuonna 2011 ja siihen tilattiin tiedustelujärjestelmä Lockheed Martinilta. Lockheed kutsuu järjestelmää nimellä "Dragon Shield". Järjestelmä on sijoitettu konttiin jota kuljetetaan koneen rahtitilassa. Menettely mahdollistaa laitteiston poistamisen koneesta sen ollessa huollettavana. C-295-koneella on mahdollista seurata vähintään sataa taajuutta yhtaikaa.

Työntekijän postuumit muistelmat Viestikoelaitosta on käsitelty entisen työntekijän muistelmissa. Majuri Timo Liene (1971 – 2018Liene 2018, 7, 23) palveli Viestikoelaitoksessa ja -keskuksessa eri tehtävissä toimittuaan sitä ennen mm. sotahistorian opettajana Maanpuolustuskorkeakoulussa, Bosnia-Herzegovinassa Martti J. Karin komentamassa Suomen osastossa sotilaiden ja siviilien yhteistyötä tukevan CIMIC-yksikön johtajanaLiene 2018, 129sekä yhteysupseerina Afganistanissa Kabul Multinational Brigaden esikunnassaLiene 2018, 154.

Liene sairastui syöpään, joka diagnosoitiin alkuvuodesta 2016. Hän ryhtyi kirjoittamaan muistelmiaan esimiestensä, tiedustelulaitoksen johtajan ja tiedustelupäällikön luvalla ja kannustamina jäätyään pois työstään helmikuussa 2017. Muistelmat ilmestyivät hänen kuolemansa jälkeen 2018 nimellä Irtoviiksimies: suomalaisen sotilastiedustelijan elämä. Kirjan Lukijalle-osuuden on kirjoittanut hänen pitkäaikainen esimiehensä Harri Ohra-aho.Liene 2018, 7

Viestikoelaitosta käsittelee erityisesti kirjan luku 10 Sotilastiedustelun leipiin.Liene 2018, 172-197 Luvussa kuvataan tuokiokuvien muodossa eräitä rekrytointiprosessin vaiheita, saapumista ensimmäisenä työpäivänä palveluspaikkaan sekä tehtäviin perehdyttämistä. Liene sai toiminnastaan Tiedusteluristi-kunniamerkin 4. kesäkuuta 2005.Liene 2018, 197 Luvusta selviää myös kirjan nimen tausta.

Keskusta ja sen toimintatapoja käsitellään myös siellä pitkään työskennelleen tiedustelueversti Martti J. Karin muistelmissa (Käsikirjoitukset eivät pala, Docendo 2024).

Tietovuoto, lehtiartikkeli ja oikeusjuttu Helsingin Sanomat julkaisi Viestikoekeskuksesta artikkelin 16.12.2017. Aiheesta on erillinen artikkeli Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-oikeudenkäynnit. Katso myös Luettelo tiedustelupalveluista

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla Viestikoelaitoksen tiivis historiikki Ilmavoimien www-sivuilla HS:n haastattelu: Yrjö Viitasaari, Lord of the Classified Information - Helsingin Sanomat 5.6.2001 Lockheed Martin Delivers Ground Support Stations To Finnish Air Force, Lockheed Martin 9.6.2012

Luokka:Lakkautetut Suomen tiedusteluorganisaatiot Luokka:Suomen ilmavoimien historialliset joukko-osastot ja yksiköt Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit