pienoiskuva|Puhuttua latviaa Latvian kieli, latvia eli lätti (omakielinen nimi: latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara. Sen lähisukulainen on liettuan kieli.
Luokittelu ja murteet Latvia ja liettua erosivat toisistaan verrattain myöhään, vasta noin 1 500 vuotta sitten. Latvia ja liettua ovat ainoat edelleen puhuttavat balttilaiset kielet, mutta ero kielten välillä on jo enimmäkseen ylittänyt keskinäisen ymmärryksen rajan. Latvian eteläisimmät ja liettuan pohjoisimmat murteet voivat kuitenkin olla melko hyvin keskenään ymmärrettävissä; siten latvian ja liettuan välillä on murrejatkumo. Balttilaiset kielet ovat nykyisten indoeurooppalaisten kielten arkaaisin haara, mutta latvia on joutunut suurempien muutosten alaiseksi kuin sisarkieli liettua, jossa esiintyy muun muassa duaali, jota latvian kirjakielessä ei ole. Verrattuna latviaan liettua on kuitenkin paljon vanhakantaisempi kieli, mikä näkyy muun muassa tavuloppuisten vokaalien puutteena latviassa.
Latvian murteet jaetaan kolmeen pääryhmään: itäiset, keskiset ja läntiset. Toisinaan latgallin kieli erotetaan omaksi murteeseen osana latvian kieltä; ja sellaiseksi se lasketaan muun muassa Latvian viranomaisten mukaan. Nykyinen kirjakieli perustuu keskimurteisiin, jotka tuppaavat myös olemaan melko konservatiivisia.Kalnača & Lokmane (2021): s. 9 Esimerkkilause eri murteilla:VVK (2003): s. 3 ItäisetGanes gāj, krekal šuj, pe ozal mēr jēm.KeskisetGanos gāju, kreklu šuvu, pie ozola mēru ņēmu.LäntisetGonūs goju, kraklu šyvu, pī ūzula māru jiemu.SuomeksiMenin paimeneen, tein paidan, mittalin tammen vieressä.
Puhujamäärät ja status Vuonna 2023 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan 64,3 % Latvian aikuisväestöstä puhuu latviaa äidinkielenään. Maailmanlaajuisesti latvialla on noin 1,5 miljoonaa puhujaa ja se on maailman 150. puhutuin kieli. Suurin osa puhujista asuu Latviassa, mutta huomattavia latviankielisiä yhteisöjä löytyy myös muun muassa Saksassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa.
Latvian kieli on Latvian ainoa virallinen kieli. Lisäksi se on yksi Euroopan unionin virallisista kielistä. Kielenhuollosta vastaa Valtion kielikeskus.
Fonologia
Konsonantit Labiaali Dentaali/Alveolaari Palataali Velaari Nasaalit m n ɲ ŋ Klusiilit p b t d c ɟ k g Affrikaatat t͡s d͡z t͡ʃ d͡ʒ Frikatiivit f v s z ʃ ʒ x ApproksimantitKeskiset jLateraaliset l ʎ Tremulantit r
Lähde:Kalnača & Lokmane (2021): s. 20–21
Äänteistä /f x/ esiintyvät ainoastaan lainasanoissa. on /n/:n muoto ennen velaariklusiileja.
Konsonantit assimiloituvat soinnillisuudessa seuraavan konsonantin kanssaKalnača & Lokmane (2021): s. 31–32, esimerkiksi apgabals .
Vokaalit Etinen Takainen Suppeat i u Väliset e ɔ Väljät æɑ
Kaikki vokaalit esiintyvät sekä lyhyinä että pitkinä. /ɔ ɔː/ ja sen sisältämät diftongit /uɔ/:ta lukuun ottamatta esiintyvät ainoastaan lainasanoissa.
Lähde:
Suomen kielen myötävaikutuksesta latvian sanapaino on lähtökohtaisesti aina ensimmäisellä tavulla.
Ortografia ja kirjakieli
Latviaa kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Latviaa äännetään pitkälti kuten kirjoitetaankin, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Kirjoitusasussa silmiinpistäviä ovat muun muassa vokaalia pidentävät viivat (ā), konsonantin liudentumismerkit (ņ) ja suhuäänteet (š).
Latvian kielen ensimmäinen kirjallinen muistomerkki on saksalaisen pastorin Nicholas Rammin kääntämä virsi vuodelta 1530 (ilmestynyt virsikirjassa 1615). Vanhin latvialainen kirja on vuonna 1585 painettu katolinen katekismus. Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan latviaksi ensimmäisen kerran vuonna 1689.
Kielioppi ja sanasto Balttien ja itämerensuomalaisten kansojen kontaktien vuoksi latviassa on paljon yhteisiä sanoja suomenkin kanssa. Yhteisiä sanoja ovat esimerkiksi laiva (vene) ja maksāt (maksaa). Latviaan ovat vaikuttaneet muun muassa saksa, venäjä, puola ja ruotsi. 1900-luvun alkuun asti latvian syntaksissa näkyi voimakas saksan kielen vaikutus muun muassa siten, että verbi tuppasi sijoittua lauseen loppuun. Nykyään perussanajärjestys on SVO, mutta koska kielen sanat taipuvaat kieliopillisten roolien mukaan, myös muut sanajärjestykset ovat mahdollisia.
Ulkomaisten nimien kirjoitusasu
Latvian kielessä muutetaan kaikki vieraskieliset henkilön- ja paikannimet latvian kieliasun, ortografian ja taivutusjärjestelmän mukaisiksi. Konsonanttiin päättyvien miesten nimien perään liitetään maskuliinin nominatiivin pääte -s ja konsonanttiin päättyvien naisten nimien perään feminiinin nominatiivin pääte, yleensä -a. Konsonanttiin päättyvät ulkomaiset paikannimet muutetaan feminiinimuotoon. Muutama esimerkki: George W. Bush – Džordžs V. Bušs Jacques Chirac – Žaks Širaks Tarja Halonen – Tarja Halonena Sauli Niinistö – Sauli Nīniste
New York – Ņujorka Chicago – Čikāga Vaasa – Vāsa Jyväskylä – Jiveskile Latvian kielenhuollosta vastaava viranomainen tarjoaa puhelinneuvontaa translitterointiin liittyvissä kysymyksissä, minkä lisäksi tarjolla on myös traslitteroinnissa avustava älypuhelinsovellus.
Kielinäyte
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit *