Lenni Alfred Laakso, kirjailijanimeltään Unto Karri (19. syyskuuta 1898 Nivala – 2. tammikuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, kirjailija ja runoilija.
Elämä Laakson vanhemmat olivat opettajat Johannes Laakso ja Jenny Aino Matilda Matilainen. Laakso kävi pari vuotta Nivalan Järvikylän koulua, jossa hänen isänsä oli opettajana, ja siirtyi sitten Kokkolan yhteislyseoon. Täällä Laakson opettajana oli kirjailija Teuvo Pakkala joka innosti Laaksoa kirjailijan uralle. Ensimmäisen maailmansodan aikana Laakso osallistui aktivistien toimintaan ja päästyään koulusta Suomen sisällissodan aikana hän kävi upseerikoulun ja osallistui sotaan valkoisten joukoissa upseerina. Sodan jälkeen Laakso otti osaa suojeluskuntatoimintaan vuoteen 1929 saakka.
Laakso oli Koti-lehden toimittajana Helsingissä 1919 ja myöhemmin hän jatkoi toimittajan uraansa Porissa 1920–1921, Vaasassa 1921–1929 ja Seinäjoella 1930–1931. Laakso teki opintomatkan Saksaan, Belgiaan ja Ranskaan 1928 ja kävi lehtimieskurssin Tukholmassa. Pari vuotta myöhemmin 1931 hän opiskeli The Toynbee Hallin yliopistojen settlementissä.
Sotavuosina Laakso palveli yhtäjaksoisesti komppanianpäällikkönä talvisodan alusta 1939 marraskuuhun 1945. Hän julkaisi hyvän menekin saaneen romaanin Isänmaan perijät 1942 ja sotien jälkeen vielä romaaneja, joista viimeinen oli 1948 ilmestynyt romaani Sydänten taistelu. Viimeisinä vuosinaan Laakso katkeroitui, koska hänen työnsä jäi vaille tunnustusta eikä hän saanut valtion taiteilijaeläkettä. Alkoholin liikakäyttö aiheutti lopulta hänen kuolemansa 1957.
Kirjallinen tuotanto Laakso aloitti kirjallisen uransa Unto Karri -nimellä yhdessä Tulenkantajiin kuuluneiden runoilijoiden kanssa 1926 ilmestyneessä Nuoret runoilijat 11 -kokoomateoksessa. Laakson suojeluskunta- ja valkoupseeritausta sekä isänmaallisiin ja kotiseutuaiheisiin keskittyvä tuotanto poikkesi kuitenkin Tulenkantajien enemmistön arvomaailmasta eikä Laakso koskaan tuntenut oloaan kotoiseksi ryhmässä. Laakson ensimmäinen oma teos oli 1928 ilmestynyt sota-aiheinen runokokoelma Etulinjaan. Hän julkaisi seuraavan kymmenen vuoden aikana useita romaaneja ja runoteoksia, joista hän sai kaksi kirjallisuuden valtionpalkintoa, 1934 ja 1939. Useat Laakson teokset saivat aiheensa hänen kotiseudultaan Nivalasta. Laakso riitaantui monien henkilöiden kanssa, jotka tunnistivat itsensä tai sukulaisensa kirjoista. Esimerkiksi Nivalasta kotoisin ollut akateemikko Kustaa Vilkuna tunnisti perheenjäseniään Laakson 1946 kirjoittamasta Kappeli-romaanista.
Suomen Kirjailijaliitto antoi Karrille 1930-luvun lopulla huomautuksen, koska hänen novellinsa Olga todettiin plagioineen Anton Tšehovin novellia Vera. Toisaalta kirjailijaliitto myönsi Karrille vuonna 1936 pienen apurahan.Sanna Nyqvist & Outi Oja: Kirjalliset väärennökset – Huijauksia, plagiaatteja ja luovia lainauksia, s. 63–64. Gaudeamus, Helsinki 2018.
Yksityiselämä Laakso oli vuosina 1919–1938 naimisissa Aili Sofia Kaurasen kanssa. Liiton päätyttyä eroon hän meni uusiin naimisiin 1941 Sally Siviä Eufrosyne Häkkisen kanssa. Hänen isänsä oli kansanedustaja Samuli Häkkinen.
1930-luvulla Karrilla oli suhde Johanna Björklundiin.
Teokset Nuoret runoilijat 1926 ; mukana Anna Kaari, Aino Kajava, Unto Karri, Onni Koivisto, Sulo Tanninen sekä Mika Waltari (salanimellä Kristian Korppi). WSOY 1926 Tulilinjaan, runokokoelma. WSOY 1928 Lakeus vaikenee, novellikokoelma. Otava 1929 Peto, novellikokoelma. Gummerus 1929 Sodoma, romaani. Otava 1929 Sudennälkä, romaani. Otava 1930 Ristiinnaulittu: romaani rakkaudesta ja intohimosta. Otava 1931 Virta painaa, romaani. Otava 1932 Lunastetut päivät, romaani. Gummerus 1933 Mirja ja Markus, romaani. Gummerus 1934 Ovella. Gummerus 1935 Milloin palaa Meeri: kohtaloita Kalastajakadulta, romaani. Gummerus 1936 Vainopurret, balladeja, kuvittanut Erkki Tanttu. Gummerus 1937 Elävä pelto: pienen elämänpiirin kehä, romaani. Karisto 1938 Harvat ovat valitut: romaani herännäisseudulta. Gummerus 1938 Isänmaan perijät : ihmisiä ja kohtaloita sotien tuolla ja tällä puolen: eräs tilitys, romaani. Suomen Kirja 1942 Jeanna Katarina : rakastajattaren romaani. Suomen Kirja 1945 Kappeli, romaani. Suomen Kirja 1946 Kukkiva puu : tapauksia vuosisadan lapsuudessa, romaani. Karisto 1947 Morsiuspolku: ihmislasten tarina, romaani. Karisto 1948 Sydänten taistelu, romaani. Karisto 1948 Onnelan neiti
Lähteet Kirjastovirman sivu Unto Karrista
Viitteet
Aiheesta muualla Unto Karri, Kirjasampo.fi Unto Karri : Yö Parisin Montmartrella, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 12.05.1929, nro 19, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Unto Karri : Viron nuori kirjallisuus, Aamulehti, 06.07.1930, nro 177, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset novellikirjailijat Luokka:Suomalaiset runoilijat Luokka: Suomalaiset toimittajat Luokka:Sortokausien aktivistit Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset Luokka: Suomalaiset upseerit Luokka:Vuonna 1898 syntyneet Luokka:Vuonna 1957 kuolleet