Kaunissaari () on noin 2 kilometriä pitkä ja 800 metriä leveä saari Suomenlahdella Sipoon saaristossa, noin 22 kilometriä Helsingistä itään lähes ulkomerellä. Saari on Helsingin kaupungin omistama, ja se on Helsingin itäisin ulkoilusaari. Saaressa on kallioisia ja kivikkoisia rantoja sekä hiekkarantoja, ja siellä on monipuolinen eläin- ja kasvilajisto. Kaunissaaren ulkoilupuisto perustettiin vuonna 1959, ja alueen pinta-ala on 100 hehtaaria.
Palvelut Kaunissaaren vierasvenesatama sijaitsee suojaisassa valkamassa saaren itärannalla. Sataman syvyys on 1,9 metriä, ja siinä on 80 venepaikkaa. Päiväkäynti on maksuton. Saarella on lisäksi maksuton päivävieraslaituri.
Telttailu ja riippumatossa nukkuminen on sallittu vain kartassa merkityillä telttailualueilla, jotka sijaitsevat saaren etelä- ja pohjoisosissa. Saaren telttailukäytäntöjä tiukennettiin vuonna 2020, kun Sipoon kunta hyväksyi Kaunissaaren ranta-asemakaavan, jossa telttailulle, mökeille ja ulkoilulle osoitettiin omat alueensa. Telttailua saaressa on ollut vuodesta 1959 lähtien. Kaunissaaressa on kuusi keittokatosta, joissa on valmiina polttopuita, sekä juomavesipisteitä. Avotulen teko on muualla saaressa kielletty. Saarella on seitsemän käymälää ja neljä rantasuihkua.
Saarella on uimaranta, jonka yhteydessä on pukukoppi mutta ei rantavalvontaa. Kaunissaaressa on vuokrattavana kymmenen mökkiä ja kolme puutelttaa, jotka voi varata kesäkaudeksi Varaamo-palvelun kautta, sekä kaksi vuokrattavaa saunaa. Kesäisin saaressa on yleinen sauna kahdesti viikossa. Ravintola sijaitsee noin 200 metrin päässä lauttalaiturista. Kesäisin saaressa käy kauppalaiva Christina. Saaressa on pitkään jatkunut kausiluontoisen telttailun perinne, ja osa telttailijoista on viettänyt saaressa kesiä vuosikymmenten ajan.
Julkinen liikenne saareen Kesäkaudella Kaunissaareen on yhteysalusliikenne Vuosaaren Hiekkalaiturista. Matka mantereelta kestää noin 50–60 minuuttia. Reittiä ovat eri aikoina liikennöineet useat varustamot: vuonna 2015 Cardinal Marine ja vuonna 2021 Pörtö Line. Vuonna 2026 liikennöitsijänä toimi FRS Finland.
Historia
Linnoitusupseeri Magnus Otto Nordenberg perusti vuonna 1728 Fageröhön, nykyiseen Kaunissaareen, tuulivoimalla käyneen sahan, joka oli toiminnassa vuoteen 1742 saakka. Yhdessä veljensä Carl Fredrik Nordenbergin (myöhemmin Nordenskiöld) kanssa hän ryhtyi suunnittelemaan saareen suurta teollisuuskeskusta ja samalla markkinapaikkaa, jonne olisi rakennettu muun muassa myllyjä, laivatelakka, kirjansitomo, köydenpunomo ja masuuni sekä suuri satama. Saaresta olisi tullut myös hylkeenpyynnin keskus, ja hylkeistä saatavaa rasvaa olisi käytetty saippuan valmistukseen. Saarelle suunniteltiin ruutukaava, jonka mukaisesti rakennukset aiottiin sijoittaa. Aikomuksena oli myös hankkia kruunulta erivapauksia ja jopa muodostaa saaresta "ulkopoliittisesti neutraali tasavalta", joka olisi Ruotsin ja Venäjän välisten sotien ulkopuolella. Selvinä esikuvina hankkeelle olivat Zaanin teollisuuskeskus Hollannissa ja Alingsåsin teollisuuskeskus Ruotsissa lähellä Göteborgia. Saarta pidettiin sijaintinsakin vuoksi edullisena, koska sieltä olisi voitu toimittaa tavaraa myös Haminan ja Loviisan linnoitustöihin. Suunnitelmaa pidettiin kuitenkin täysin epärealistisena. Helsingin porvarit asettuivat sitä suorastaan vastustamaan, varsinkin kun saaren sahalaitoksesta olisi tullut Helsingin sahojen vaarallinen kilpailija ja pidettiin epäoikeudenmukaisena sitä, että se olisi saanut virallisia erioikeuksia. Suunnitelmat jäivätkin toteutumatta.
Lähteet
Aiheesta muualla
http://kaunissaarenystavat.yhdistysavain.fi
Luokka:Sipoon saaret