thumb|Knut Bergsland haastattelemassa saamelaisia naisia Valjokissa vuonna 1930 Knut Bergsland (7. maaliskuuta 1914 – 9. heinäkuuta 1998) oli norjalainen kielitieteilijä, joka toimi fennougristiikan professorina Oslon yliopistossa 1947–1981. Hänet tunnetaan etenkin saamelaiskielten ja eskimo-aleuttilaisten kielten tutkijana.
Elämä ja ura Knut Bergsland aloitti kielitieteen opintonsa klassisen filologian ja indoeurooppalaisen kielitieteen parissa, Alf Sommerfeltin oppilaana, jota on pidetty strukturalismin tienraivaajana Norjassa. Sommerfeltin kautta Bergsland tutustui aikansa merkittävimpiin kielentutkijoihin ja vietti lukuvuoden 1935–1936 Pariisissa École des Hautes Études -korkeakoulussa opiskellen mm. heettiä, muinaispersiaa, akkadia ja armeniaa.
Pian Bergslandin kiinnostus alkoi kuitenkin suuntautua saamelaiskieliin. Hänen tuolloinen kihlattunsa Henny Gram oli valokuvaaja ja sai harjoittelupaikan Tromssasta, minne Bergsland lähti vierailulle kesällä 1938. Laivamatkalla hän luki Konrad Nielsenin saamen kielioppia ja innostui, kun matkalla tapasi oikeita saamen kielen puhujia. Syksyllä hän sai keuhkotulehduksen ja joutui keskeyttämään opintonsa, mutta ajankulukseen opiskeli sairasvuoteella saamea. Toisen maailmansodan aikana tutkimusmatka Pohjois-Norjaan ei ollut mahdollinen, mutta Bergsland ryhtyi tutkimaan eteläsaamea Rørosin seuduilla. Hänen vuonna 1946 ilmestynyt väitöskirjansa käsitteli tuolloin jo erittäin uhanalaisen Rørosin murteen kielioppia. Jo tätä ennen hän oli tutkinut saamelaiskielten sukulaisuudennimityksiä sekä saamen astevaihtelun historiaa.
Suomessa Bergsland oleskeli tutkijastipendiaattina vuonna 1946 ja myöhemminkin vierailuluennoitsijana. Hän osasi hyvin suomen kieltä, tutki myös suomen kielen kysymyksiä ja piti yhteyttä suomalaisten tutkijakollegoiden kanssa.
Vuonna 1947 Bergsland nimitettiin Konrad Nielsenin seuraajana Oslon yliopiston fennougristiikan professoriksi. Hänen tutkimustyönsä pääpainopisteenä säilyi edelleen saamen kieli, mutta useissa tutkimuksissa tarkastelu laajeni myös itämerensuomeen tai mordvalaiskieliin. Mordvan objektikonjugaation alkuperästä hän kirjoitti erillisen tutkielman (1973).
Saamelaiskielten tutkimuksen ohella Bergsland tutki saamelaisten varhais- ja asutushistoriaa ja osallistui myös poliittiseen keskusteluun, joka koski saamelaisasutuksen ikää ja saamelaisten maaoikeuksia. Hänet tultiin tuntemaan saamelaisten oikeuksien puolustajana. Yhdessä Israel Ruongin kanssa Bergsland kehitti pohjoissaamen kirjoitustavan, jota Ruotsissa ja Norjassa käytettiin vuoteen 1979 saakka, jolloin nykyinen pohjoissaamen kirjoitustapa tuli käyttöön, ja vuonna 1961 hän julkaisi pohjoissaamen kieliopin. Eteläsaamen kielen kehittäjänä Bergsland laati lukukirjan (yhdessä Ella Holm Bullin kanssa, ensimmäisenä versiona 1968), kieliopin (1982) ja sanakirjan (yhdessä Lajla Mattsson Maggan kanssa, 1993).
Lukuvuoden 1949–1950 Bergsland vietti Yhdysvalloissa Bloomingtonin yliopistossa, ja tässä yhteydessä hänelle tarjoutui ensimmäinen tilaisuus vierailla pohjoisimman Amerikan alkuperäiskansojen luona, joiden kielet olivat häntä ennestään kiinnostaneet. Vuonna 1950 hän kävi Atkassa Aleuteilla ja perehtyi aleutin kieleen neljän viikon ajan. Seuraavina vuosikymmeninä hän teki alueelle yhteensä kolmetoista kenttätyömatkaa. Bergsland tutki ja pohti sekä aleutin ja grönlannin kielen rakennetta että niiden historiaa ja mahdollista sukulaisuussuhdetta uralilaisten kielten kanssa. Hän osallistui myös aktiivisesti aleutin kielen elvyttämiseen, kirjakielen kehittämiseen ja koulujen oppimateriaalin laadintaan. Vielä 80-vuotiaana hän sai valmiiksi suuren aleutin kielen sanakirjan.
Lähteet
Luokka:Norjalaiset kielitieteilijät Luokka:Norjalaiset professorit Luokka:Oslon yliopiston professorit Luokka:Fennougristit Luokka:Eskimo-aleuttilaisten kielten tutkijat Luokka:Saamelaiskielten tutkijat Luokka:Vuonna 1914 syntyneet Luokka:Vuonna 1998 kuolleet