Västeråsin hiippakunta

Västeråsin hiippakunta () on yksi Ruotsin kirkon 13 hiippakunnasta.

Maantieteellisesti se käsittää Taalainmaan läänin, suurimman osan Västmanlandin lääniä sekä Örebron läänin pohjoisosan ja se on kolmanneksi laajin Ruotsin hiippakunnista. Hiippakunta on muodostettu 1100-luvun alussa. Hiippakunnan ensimmäisenä piispana on tradition mukaan pidetty englantilaista David-munkkia, joka toi kristinuskon Västmanlantiin. Kuitenkin ensimmäinen varmasti nimeltä tunnettu piispa on Robertus (1219-1225).

Hiipakunta jakaantuu kahdeksaan rovastikuntaan ja siihen kuuluu 76 seurakuntaa. Sen alueella asuu noin 590 000 ihmistä ja noin 70 prosenttia asukkaista kuuluu Ruotsin kirkkoon.

Västeråsin piispana on ollut vuodesta 2015 Mikael Mogren ja hän on 67. piispa Våsteråsissa. pienoiskuva|Västeråsin tuomiokirkko Hiippakunnan tuomiokirkko on Västeråsin tuomiokirkko. Nykyisen tuomiokirkon vanhin osa on perimätiedon mukaan viihitty 16. elokuuta 1271, ja nykyiset mittansa se on saanut vuoteen 1517mennessä. Keskiajalla kirkko oli pyhitetty Neitsyt Marialle ja Johannes Kastajalle.

Hiippakunta omistaa kaksi hiippakuntakartanoa; Rättvikin hiippakuntakartanon ja Finnåkerin kurssikartanon.

Rovastikunnat Västeråsin hiippakunnan rovastikunnat ovat: Tuomiorovastikunta Etelä-Västmanlandin rovastikunta Bergslagenin rovastikunta Västerbergslagenin rovastikunta Pohjois-Taalainmaan rovastikunta Tunan rovastikunta Falu-Nedansiljanin rovastikunta Pohjois-Västmanlandin rovastikunta

Piispat Katoliset piispat

1219–1225: Robertus 1232–1258: Magnus 1258–1283: Carolus 1284–1299: Petrus 1299: Öiarus 1299–1300: Haquinus 1300–1308: Nicolaus Catilli 1309–1328: Israel Erlandi 1329–1352: Egislus Birgeri 1353–1369: Magnus Augustini 1370: Laurentius Boberg 1371–1379: Mathias Laurentii 1379–1383: Hartlevus Hartlevi 1383–1394: Beno Henrici Korp 1395–1403: Nicolaus

1403: Andreas Johannis 1403–1414: Petrus Ingevasti 1414: Ingemarus Ingevaldi 1414–1421: Nafno Johannis Gyrstinge 1421–1442: Olaus Jacobi Knob 1442–1453: Achatius Johannis 1453–1454: Petrus Mathiae de Vallibus 1454–1461: Olaus Gunnari 1461–1462: Benedictus Magni 1462–1464: Birgerus Magni 1465–1487: Ludechinus Abelis 1487–1501: Olaus Andreae de Vallibus 1501–1522: Otto Svinhufvud 1523: Peder Sunnanväder 1523–1534: Peder Månsson

Luterilaiset piispat

1534–1556: Henricus Johannis 1557–1562: Peder Swart 1562–1574: Johannes Nicolai Ofeegh 1574–1580: Erasmus Nicolai Arbogensis 1583–1588: Petrus Benedicti Ölandus 1589–1606: Olaus Stephani Bellinus 1606: Nicolaus Petri 1608–1618: Olaus Stephani Bellinus 1619–1646: Johannes Rudbeckius 1647–1670: Olavus Laurentii Laurelius 1670–1676: Nicolaus Johannis Rudbeckius 1677–1680: Johannes Brodinus 1680–1708: Carolus Carlsson 1708–1710: Petrus Malmberg 1711–1725: Matthias Iser 1725–1729: Sven Cameen 1731–1733: Nils Barchius 1733–1750 Andreas Kalsenius 1751–1760: Samuel Troilius

1760–1800: Lars Benzelstierna 1800–1808: Johan Gustaf Flodin 1809–1811: Erik Waller 1811–1825: Gustaf Murray 1825–1839: Sven Caspersson Wijkman 1839–1849: Gustaf Nibelius 1849–1866: Erik Fahlcrantz 1866–1884: Carl Olof Björling 1884–1898: Gottfrid Billing 1898–1900: Johan August Ekman 1900–1920: Nils Lövgren 1920–1939: Einar Billing 1940–1962: John Cullberg 1962–1975: Sven Silén 1975–1988: Arne Palmqvist 1988–2008: Claes-Bertil Ytterberg 2008-2015: Thomas Söderberg 2015- Mikael Mogren

Lähteet

Aiheesta muualla

Viralliset sivut

*