Esa Saario

Esa Matti Saario (22. marraskuuta 1931 Nummi – 26. syyskuuta 2025 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja laulaja.

Elämä ja ura Saario syntyi nummilaiseen pienviljelijäperheeseen. Hän aloitti opiskelun Suomen teatterikoulussa vuonna 1956. Lahjakkuutensa ansiosta hän sai Wilho Ilmarilta ja muilta koulun opettajilta luvan hypätä yhden luokan yli, ja hän valmistui koulusta kahdessa vuodessa. Saario oli Suomen Kansallisteatterin näyttelijä vuodesta 1958 vuoteen 1997 saakka, jolloin jäi eläkkeelle. Hän teki teatterissa toistasataa roolia, ensimmäisen vuonna 1954 ja viimeisen vuonna 2001. Näihin lukeutuivat Herra Puntilan Matti, Tartuffen Orgon (1973), Tšehovin rooli Tšehov Jaltalla -draamassa (1983), Omena putoaa -näytelmän Ventti-Ville (1987), J. K. Paasikiven rooli näytelmässä Tie talvisotaan (1989) ja Tohvelisankarin rouvan Aadolf (1997).Saario Esa, Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus, viitattu 21.12.2014.

Saario esiintyi monissa kuunnelmissa, muun muassa Yleisradion kuunnelmissa Knalli ja sateenvarjo, Noita Nokinenä -sarjan Poliisi Karhusena ja Linnunradan käsikirja liftareille vainoharhaisena androidina Marvinina.

Saarion elokuvarooleja olivat muun muassa sosiaalidemokraattinen poliitikko Janne Kivivuori Väinö Linnan romaaneihin perustuvissa elokuvissa Täällä Pohjantähden alla (1968) ja Akseli ja Elina (1970). Saarion ensimmäisiä elokuvarooleja nähtiin muun muassa elokuvissa Sven Tuuva (1958) ja Kankkulan kaivolla (1960).

Saario antoi äänensä lukuisiin animaatioelokuviin ja -sarjoihin. Hänen tunnetuimpia ääniroolejaan olivat esimerkiksi Pienen merenneidon kuningas Triton sekä Leijonakuninkaan Mufasa. Vuonna 1974 Mainosuutiset-lehti listasi hänet edellisvuoden toiseksi eniten käytetyksi mainosspeakeriksi Veikko Honkasen jälkeen. Saarion ääntä kuultiin myös monissa äänikirjoissa.

Saario levytti 1960-luvun alussa useita lastenlauluja Maikki Länsiön kanssa, kuten muun muassa "Hottentottilaulun", joka oli Jukka Virtasen sanoittama käännöskappale norjalaisesta lastenlaulusta Visen om vesle Hoa. Vuonna 1972 hän lausui elämänohjeita "Desiderata"-kappaleessa (suom. Saukki) kuoron avustamana. pienoiskuva|201x201px|Saario nuorempana. Saario oli Suomen Näyttelijäliiton hallituksen jäsen sekä toimi Kansallisteatterin näyttelijäyhdistyksen johtokunnassa ja Kansallisteatterin hallituksessa. Näyttelijä Esa Saario, Viikon taiteilija, Yle.fi, Radio 1

Yksityiselämä pienoiskuva|Esa Saarion muistolaatta Nummen hautausmaalla. Saarion puoliso oli Anja Saario (os Ahtila). Heidän poikansa on kanttori Timo Saario. Nummelta kotoisin ollut Saario puhui Nummen murretta. Ennen teatterikouluun pääsyä hän työskenteli puhelinasentajana. Vapaa-ajallaan Saario harrasti mehiläistenhoitoa. Saario kuoli Helsingissä Suursuon sairaalassa.

Teatterirooleja

Viisaitten lähetystö, Prinsessa Ruusunen 1954 Fedótik / Rode, Kolme sisarta 1956 näyttelijä / pappi, Hamlet 1957 Jupp, Köpenickin kapteeni 1957 I markiisi / I runoilija / sotilas, Cyrano de Bergerac 1958 3. puolueen kansanedustaja, Herra Puoluesihteeri 1958 Jesper, rosvo, Kolme iloista rosvoa 1958 Theramenes, Hippolytoksen opettaja, Phaidra 1959 IV kansalainen / Pindarus, Julius Caesar 1959 Pugovitsyn, poliisi, Reviisori 1959 Sung Jy, ritarin oppilas, Tshu Yuan 1959 I työläinen, Miljoonavaillinki 1959 isä / dekaani, Uninäytelmä 1959 Naahar, Nilkkarengas 1960 tohtori, kenraalin ystävä, Rakastunut kenraali eli Äkäpää 1960 Pedersen, sanomalehtimies, Swedenhjelmit 1960 herra, Täyttyneiden toiveiden maa 1960 herra Fauqes, Ihana seikkailu 1960 Don Sancho, Cid 1960 laulaja, kävelevä soittoniekka, Suuri rakkaus 1960 puutarhuri, Prinsessa Ruusunen 1960 monsieur Marquis, kampaaja, Tiitus Tulitukka 1961 Meri-Jussi, koulupoika, Rintatasku 1961 Benvolio, Montaguen veljenpoika, Romeo ja Julia 1961 Nicholas Gadsby, Pisara runoilijaa 1961 Ruprecht, talonpojan poika, Rikottu ruukku 1961 Argoksen vanhusten kuoron jäsen, Agamemnon 1961 Ugo, ruhtinaan miehiä, Narri 1962 Zépo, vihollissotilas, Huviretki sotakentälle 1962 sotamies, Myrskylintu 1962 kuningas, Becket eli Jumalan kunnia 1962 Sakeus, Lea 1962 ruumisvaununajaja, Palanut tontti 1962 Toivo Uljas, köyhä poika, Totuuden helmi 1962 vanha soittoniekka, Caesar ja Cleopatra 1963 Juoppi, saarnaaja, Naisten hurmaaja 1963 mekaanikko, Kaksi maanantaita 1963 Vincentio, vanha pisalainen kauppias, Miten äkäpussi kesytetään 1963 Galy Gay, irlantilainen pakkaaja, Mies on mies 1963 arkkiviisujen laulaja / lyonilainen, Dantonin kuolema 1963 Into Viiriäinen, Hospitaalilautakunnan jäsen, Tuntematon potilas 1964 Malcolm, Skotlannin kuninkaan poika, Macbeth 1964 prinsessa Grace (mies), Panttivanki 1964 Berliinin Apostolinen Nuntius, Sijainen 1964 Caius Gracchus, kansantribuuni, Muuttohaukat 1965 Mickey, Jälkeen syntiinlankeemuksen 1965 velkavanki, Jokamies 1965 Kokol, laulaja, Jean Paul Marat'n vainoaminen ja murha Charentonin mielisairaalan potilaiden näyttelijäryhmän esittämänä herra de Saden johdolla, 1965 asianajaja, Miss Alice 1965 Pekka, heikkovirtainsinööri, Uudenvuodenyö 1966 Aigisthos, Argoksen sijaishallitsija, Elektra 1966 yleisesikunnan päällikkö, Päämajassa 1966 sotamies Sparky, Kersantti Musgraven tanssi 1967 Intonen (lammas), Herra johtaja 1967 Matthews / kapteeni Eckert / Wood, Presidentin kuolema 1968 vartija, Antigone 1968 kapteeni, Agenttilaiva 1968 johtaja Judas, koronkiskuri, Nyt putoaa omena 1968 La Flèche, Clèanten palvelija, Saituri 1969 Joas, eräs fariseus, Lea 1969 Mäntti, Peter Pan 1969 Peter Cauchon, Beauvaisin piispa, Pyhä Johanna 1970 Frans, naapuri, Nuorempi veli 1970 Francois, Naisenryöstäjät 1970 kreivi Hufnagel, Operetti 1971 Oskar, Wienerwaldin tarinoita 1971 Vasili Vasiljevitsh Soljonyi, esikuntakapteeni, Kolme sisarta 1971 Antoine, Rakas Antoine eli romutettu rakkaus 1972 Valee, Tukkijoella 1972 Amiens, Miten haluatte 1972 Kortesuo, tilallinen, Anna Liisa 1972 krouvari, Kristiina 1973 Orgon, Tartuffe 1973 Juhani, Niskavuoren isäntä, Niskavuoren Heta 1973 Arje, luutnantti, Miten kalat suutelevat 1974 useita rooleja, Johnny Johnson eli tavallisen miehen tarina 1975 Matti Aaltonen, autonkuljettaja, Puntilan isäntä ja hänen renkinsä Matti 1975 Haudy, upseeri, Sotilaat 1976 Jahvetti, Koppelmäen renki, Arkielämää 1976 Glupp / knallipäinen mies / vallankumouksellinen, Rummut yössä 1977 kreivi, Harhatunteet 1977 kapteeni Shotover, Särkyneiden sydänten talo 1978 Törnskjöld, pormestari, Kanneviskaali Samuel Kröll 1978 hoviherra Koipelin, Hyrrä 1979 Hurttanen, pyöveli, Mitta mitasta 1979 Thesleff, Jääkäri Ståhl 1979 Alban herttua, Don Carlos 1981 prospektori, Hupsu kreivitär 1981 Johan Ludvig Heiberg, Kastematojen elämästä 1982 Malmberg, Niiles Kustaa, Lapuan apulaispappi, Kolmekymmentä hopearahaa 1982 Jermolinski, Taiteellisen teatterin dramaturgi, Punainen virta 1983 Anton Tšehov, Tšehov Jaltalla 1983 James Tyrone, Pitkä päivämatka yöhön 1984 Karri, talonisäntä, Nummisuutarit 1984 Nikolai, Rikottu hiljaisuus 1986 sheriffi Talbott, Käärmeennahkatakki 1987 Ville, Omena putoaa 1987 kapteeni Smollett, Aarresaari 1988 Tohtori Bradman, Hullutteleva henki 1988 J.K.Paasikivi, Tie talvisotaan 1989 Heroja, vanha isäntämies, Särkelä itte 1989 nimismies, Pohjanmaa 1990 Tsiganov, Michail Nikolajevitsh, insinööri, Barbaarit 1991 Iisakki Kiukoo, suutarimestari, Amerikan morsian 1992 suuriruhtinas Aleksandr Mihailovits, Sandro, Keisarin perhe ja pyhä paholainen 1993 adjutantti, Presidentin dementia 1994 Alonso, Napolin kuningas, Myrsky 1995 useita rooleja, Antiikin tarinoita 1996 Kansleri Bestuzev, Katariina Suuri 1996 Aadolf, tilanomistaja, Tohvelisankarin rouva 1997 Oskari, Mäntyranta se oli 1997 Leo Fairchild, Romuauton Lady 2001

Filmografia Elokuvat Vuosi Elokuva / TV-elokuva / Lyhytelokuva Rooli1951Tytön huivikylän poika 1958 Sven Tuuva jääkäri 1960 Ida Aalbergin ja Lauri Kivekkään häät ylioppilaslähetystön johtaja Kankkulan kaivolla Esa Saario, lauluimitoija Oho, sanoi Eemeli 1. konstaapeli 1962 Ihana seikkailu maisteri Henrik Södersvans 1963 Totuus on armoton opettaja Itkonen Aamiainen sotakentällä Zépo Karuselli 1964 Jouluvene – tähtiparaati 1965 Suuren oppineen Wun päivä Lao Da 1966 Uusi jäsenkirja Siponen 1967 Agamemnon Argoksen vanhusten kuoron jäsen Ismo ystävineen Kantapaikka 1968 Skyytian välikohtaus Metellus Sirkku Täällä Pohjantähden alla Janne Kivivuori 1969 Oikeamieliset Boris Annenkov 1970 Akseli ja Elina Janne Kivivuori 1971 Kujanjuoksu komisario Kurki 1973 Pohjantähti Janne Kivivuori Silta kaukaiseen yöhön Vitas Hedda Gabler Eljert Lövborg Meiltähän tämä käy tuomari Ketonen 1976 Luottamus Kullervo Manner Outo 1978 Tuntematon ystävä tietokoneoperaattori Amerikan Antti pappi 1979 Ruskan jälkeen Paavo Tyni 1983 Akaton mies Huhtanen 1984 Niskavuori Kaarlo Niskavuori 1986 Liian iso keikka HKL:n varikon vahtimestari Akallinen mies Syyskylän Arttu 1987 Jäähyväiset presidentille komisario Kairamo 1991 Uuno Turhapuro herra Helsingin herra valtioneuvoston konttoripäällikkö 1994 Knalli ja sateenvarjo (videoversio) sir Henry Pitkin

Televisiosarjat Vuosi Televisiosarja Rooli 1963 Iskelmäkaruselli 1965 Teatterituokio juopunut mies 1966 Susikoski ensimmäinen poliisi 1968 Musta Pekka esittää 1969 Siitä vaan sano... 1974 Hulukkoset suutari Lipponen 1976 Sosiaalityöntekijä Virtanen Ossi Purujärvi 1978 Vetää kaikista ovista rehtori 1982 Presidentti J. V. Snellman 1983 Tasavallan ihmisiä Kaitsu 1988 Vihreän kullan maa Heimo Granqvist 1993 Tuntemattomalle jumalalle presidentti Paasikivi 1993–1994 Viimeiset siemenperunat Pyörähtälä

Dubbaukset

Musiikki Esa Saario levytti uransa aikana useita suomenkielisiä kappaleita ja lastenlauluja. Esan laulajanura alkoi jo vuonna 1953 lauluyhtye Nummi-Kvartetin neljässä levytyksessä, joissa hänen äänensä on helposti tunnistettavissa laulusooloissa. Nuo laulut ovat ”Kotini Kentuckyssa”, ”Ievan polkka”, ”Talkoopolska” ja ”Hilu-Hilu”. Äänitteistä tunnetuimpia ovat Fred Wernerin Desiderata ja Nino Rotan Novgorodin ruusu. Lastenlauluja Saario äänitti yhdessä Maikki Länsiön kanssa ja niistä tunnetuimpia ovat muun muassa Hottentottilaulu (Vesle Hoa var en hottentott) ja Ajomatka. Saario ja Länsiö äänittivät myös joululevyn vuonna 1961. KappaleAlbumiSäveltäjäVuosiNovgorodin ruusuLauluja takan äärelläNino Rota1960Stenka rasinLauluja takan äärellä1960JoululeikkejäKodin joululevyP. J. Hannikainen1961Tonttujen jouluretkiKodin joululevySofie Lithenius1961Neljä kissaa ja hiiriHottentottilauluThorbjørn Egner1961AjomatkaHottentottilauluChristian Hartmann1961HottentottilauluHottentottilauluThorbjørn Egner1961Tahdon päästä mimmin luoVoi hyvä tavaton! Jos silmää isket näin1961Nukke nieminenLastenkamarin laulukirja1961Suomi-marssiAamukampa1962MonniLiikettä saappaisiin. 1Toivo Kärki1963Kaikki muttuuLiikettä saappaisiin. 2Toivo Kärki1963Kun vanha oli monniPikku Tiina ja muita marssilaulujaToivo Kärki1963Rakkautta ja ruutiaPikku Tiina ja muita marssilauluja1963Joulu metsässäKodin joululevy 3Lasse Könönen1965Joulupukki arkityössäJoulu metsässäGeorge de Godzinsky1965DesiderataMuistojen 70-lukuFred Werner1972Kolme pientä hiirtäVanhat suosikit alkuperäisäänityksinä1987

Kirjat Saario kirjoitti kaksi kirjaa, jotka käsittelevät Nummen murretta. Kirjoista ensimmäinen, Nummilaist kiälentampaamist, kertoo murteen lisäksi muun muassa Lauri Saarion kansallissodan aikaisesta selviytymisseikkailusta ja menneiden aikojen nummilaisista riiminikkareista ja lauluntekijöistä. Toiseen kirjoista, Sana on jalkava -se menee pian ja pitkält, on kirjattu vanhaa Nummilaista murresanastoa sanakirjamaisesti. Kirja on kuvitettu aihepiiriin liittyvin kuvin. Sana on jalkava -se menee pian ja pitkält -kirjalle Saario kirjoitti vielä lyhyen lisävihon; Ei lisä pahitteeks ol, paitti velas ja selkään saamises''.

Lisäksi Saario oli mukana tekemässä myös muita Nummi-Seuran julkaisemia kirjoja, joissa käsitellään Nummen paikallishistoriaa.