Marilyn Manson on yhdysvaltalainen, vuonna 1989 Fort Lauderdalessa Floridassa perustettu alternative metal -yhtye sekä sen johtohahmon (oik. Brian Hugh Warner) käyttämä taiteilijanimi. Nimi perustuu Marilyn Monroen ja Charles Mansonin nimiin. Nimet symboloivat – tulkinnasta riippuen – kaunotarta ja hirviötä, ihmisen pimeää ja valoisaa puolta tai ihmisen hyvää ja pahaa puolta. Vuoteen 1996 mennessä jokainen yhtyeen jäsen oli nimetty naisikonin ja sarjamurhaajan yhdistelmällä.
Yhtyeen kokoonpano on vaihdellut useasti levyjulkaisujen välissä. Marilyn Manson on ainoa jäljelle jäänyt alkuperäinen jäsen. Alkuaikoina yhtye toimi nimellä Marilyn Manson & The Spooky Kids. Yhtyeen jäsenet käyttävät huomiota herättäviä vaatteita ja meikkiä. Jäsenet ovat harjoittaneet tahallaan järkyttävää käyttäytymistä lavalla ja sen ulkopuolella. Yhtyeen sanoitukset ovat saaneet usein kritiikkiä niiden uskonnonvastaisista ilmauksista ja viittauksista seksiin, väkivaltaan ja huumeisiin. Heidän esiintymistään on kuvailtu rivoksi ja hyökkääväksi. Yhtyettä vastaan on protestoitu, ja se on vetoomuksien vuoksi joutunut perumaan esityksiään.
Yhtye on myynyt maailmanlaajuisesti yli 68 miljoonaa albumia. Yhdysvalloissa kolme yhtyeen albumia on myynyt platinaa ja kolme ovat saaneet kultaa. Yhtye on saanut kahdeksan sen julkaisemista levyistä top kymmenen myydyimpään, joista kaksi olivat numero yksi albumeita. VH1 on luokitellut Marilyn Mansonin 78:nneksi parhaaksi rock yhtyeeksi listassaan 100 Great Artists of Hard Rock. Jon Wiederhorn kuvaili kesäkuussa 2003 Marilyn Mansonia ainoaksi todelliseksi artistiksi nykypäivänä.
Rolling Stone valitsi Mansonin vuoden 2015 albumin, The Pale Emperorin, vuoden 2015 parhaaksi metallialbumiksi.
Mansonin elämä, ura ja yhtyeen historia
Alkuajat
The Spooky Kids (1989–1992) Vanhemmat ilmoittivat Brian Warnerin kristilliseen kouluun, jossa hän menetti arvostuksensa kirkkoa kohtaan, koska opettajat ja papit kertoivat Raamatun kuvauksia maailmanlopusta. Myöhemmin Warner päätti, ettei usko asiaan. Koulu kielsi tietynlaisen musiikin, ja siksi hän salakuljetti sinne kasetteja, joissa oli muun muassa David Bowien ja KISSin musiikkia, joiden koulu uskoi sisältävän ”saatanallisia” viestejä. Vuonna 1989 Warner opiskeli journalismia ja hankki kokemusta kirjoittamalla artikkeleita eteläfloridalaiseen lehteen nimeltä 25th Paraller. Hän oli aiemmin kirjoittanut myös runoja ja novelleja lehtiin.
Warner tapasi piakkoin Scott Puteskyn ja esitteli kirjoittamiaan sanoituksia ja runoja. Warner ehdotti, että he perustaisivat bändin yhdessä. Warner, kitaristi Putesky ja basisti Brian Tutunick äänittivät ensimmäisen demonauhansa loppuvuodesta 1989. Tuolloin he kutsuivat itseään nimellä Marilyn Manson & The Spooky Kids. Tuossa vaiheessa kaikki kolme olivat jo omaksuneet itselleen taiteilijanimet Marilyn Manson, Daisy Berkowitz ja Olivia Newton Bundy. Pian bändiin liittyi mukaan myös Stephen Bier, joka alkoi kutsua itseään nimellä Madonna Wayne Gacy. Bundy korvattiin Brad Stewartilla, joka omaksui nimen Gidget Gein. Vuonna 1991 rumpali Fred Streithorst liittyi bändiin taiteilijanimellä Sara Lee Lucas. Bändi kasvatti julkisuuttaan nopeasti, enimmäkseen koska radio-DJ Scott David oli fani ja alkoi soittaa bändin demonauhoja lähetyksessä; ja koska bändin esiintymiseen sisältyi shokeeraavaa performanssia, oli asiaa vaikea jättää huomioimatta. Manson, Berkowitz ja Gein vaihtelevasti esiintyivät naisten vaatteissa tai oudoissa puvuissa, ja ammattimaisen pyroteknikon puutteessa he joskus sytyttivät itse omat rekvisiittansa tuleen. He jatkoivat esiintymistä ja kasettien julkaisuja lyhentäen nimensä Marilyn Mansoniksi vuonna 1992.
Nothing Records
Portrait of an American Family ja Smells Like Children (1993–1995) pienois|Albumin Portrait of an American Family kansikuva.
Yhtyettä onnisti, kun Brian ystävystyi Nine Inch Nails -yhtyeen Trent Reznorin kanssa. Trent Reznor perusti oman levy-yhtiön, jonka ensimmäinen yhtye oli Marilyn Manson. Marilyn Manson teki sopimuksen Nothing Recordsin kanssa. Yhteistyö ei kuitenkaan sujunut. Moni levyjen julkaisuun liittyvä asia viivytti niiden ilmestymistä varsinkin alussa. Kun levyjä lopulta saatiin julkaistuksi, Marilyn Manson sai julkisuutta. Alkuaikoina yhtye oli kiertueilla lämmittelijänä mm. Nine Inch Nailsin ja vastahakoisesti myös Danzigin kanssa.
Ensimmäisen levynsä Portrait of an American Familyn nauhoitukset aloitettiin heinäkuussa 1993. Syksyllä bändi oli saanut valmiiksi ensimmäisen versionsa debyyttialbumistaan The Manson Family Album, joka ei ollut hyvin vastaanotettu. Vaikeudet albumin kanssa eivät olleet ainut ongelma, bändi oli pulassa myös Gidget Geinin kanssa, joka oli alkanut menettää hallinnan heroiinin käytöstään. Bändi jatkoi albumin muokkaamista ja soitti siinä samassa kaksi keikkaa Etelä-Floridassa nimellä Mrs. Scabtree. Lokakuussa Reznor lupasi työstää levyä viemällä heidät Los Angelesiin. Gein, joka oli joutunut sairaalaan yliannostuksen vuoksi, ei ollut kutsuttu. Seitsemän viikon miksauksen ja nauhoittamisen jälkeen albumi – nyt nimeltään Portrait of an American Family – oli valmis esiteltäväksi Interscope Recordsille. Kun vasta albumin ensimmäinen single ”Get Your Gunn” alkoi soida radiossa, Gein, joka oli saanut neljännen yliannostuksensa heroiinia, sai kirjeen bändiltään, jossa kerrottiin, ettei hänen palvelujaan enää tarvita. Hänet korvasi Jeordie White, joka oli heille tuttu Amboog-a-Lard-bändistä. White omaksui nimen Twiggy Ramirez.
Neljätoista viikkoa kestäneen Nine Inch Nailsin kiertueen aikana Marilyn Manson toimi tämän avausbändinä. Tämän kiertueen aikana Mansonilla oli tilaisuus tavata Church of Satanin perustaja Anton LaVey. Heidän tapaamisensa sujui hyvin ja LaVey antoi Mansonille kirkkonsa papin arvonimen, mikä tarkoittaa, että hän on arvostettu Church of Satanin keskuudessa eikä välttämättä ihmistä, joka omistaa elämänsä saarnaamalla uskontoa muille.
pienois|EP:n Smells Like Children kansikuva.
Maaliskuussa 1994 yhtye aloitti ensimmäisen kansallisen kiertueensa, ollen tällä kertaa itse pääesiintyjinä. Näiden kahden kuukauden esiintymisen aikana Monster Voodoo Machine oli heidän tukenaan. Kun bändi soitti Club 5:ssa Jacksonvillessä, Floridassa, kaupungin kristillinen koalitio syytti Mansonia rikkeistä kaupungin aikuisviihdelakeja kohtaan. Laulaja pidätettiin ja häntä syytettiin rikkomuksista. Tästä huolimatta Manson vapautettiin ja bändi esiintyi Orlandossa seuraavana yönä aikataulun mukaisesti. Tämä olisi rumpali Sara Lee Lucasin viimeinen kiertue. Jännitteet Lucasin ja Mansonin välillä olivat ilmeisesti kasvaneet kiertueen edetessä. Lucas lähti bändistä viimeisen keikan päätyttyä. Alle kaksi viikkoa myöhemmin hänen tilalleen tuli Kenneth Wilson, paremmin tunnettu nimestään Ginger Fish. Marilyn Manson lähti taas kiertueelle, tällä kertaa Danzigin ja Kornin kanssa. Tämä kiertue päättyi kesällä 1995, jonka jälkeen bändi muutti uuteen kotiinsa Nothing Studioon New Orleansiin, Louisianaan ja aloitti työt kolmannen singlensä parissa. "Dope Hat" oli tuttu albumilta Portrait of an American Family. Dope Hatista tehtiin myös musiikkivideo, joka sisälsi Mansonin Villi Vonkan roolissa, video on kauhuversio elokuvasta Jali & suklaatehdas. Bändi teki myös tunnin mittaisen EP:n nimeltään Smells Like Children. EP:n viisitoista kappaletta, jotka olivat covereja ja remixejä, sisälsivät myös bändin version Eurythmicsin kappaleesta ”Sweet Dreams (Are Made of This)”, joka osoittautui Marilyn Mansonin ensimmäiseksi hitiksi.
Tätä kaikkea seurasi vuonna 1995 seitsemän kuukauden kiertue kesäkuusta 1995 helmikuuhun 1996, jonka aikana yhtye alkoi esittää uutta materiaaliaan, mukaan lukien kappaleet ”Irresponsible Hate Anthem”, ”Minute of Decay”, ”Tourniquet”, ja ”Smells Like Children”.
Antichrist Superstar (1996–1997) Marilyn Mansonin toinen kokopitkä studioalbumi, Antichrist Superstar, julkaistiin 8. lokakuuta 1996. Albumi nauhoitettiin Nothing Studiossa ja Trent Reznor toimi vastaavana tuottajana; albumin valmistusprosessi oli kuulemma pitkä ja vaikea, johon sisältyi unenpuutteen lisäksi lähes jatkuvaa huumeidenkäyttöä. Tänä aikana ristiriidat bändin jäsenten välillä olivat niin korkeat, että yksi Spooky Kidsin perustajajäsenistä, kitaristi Daisy Berkowitz jätti bändin. Kun Berkowitz oli pois bändistä, Twiggy Ramirez suoritti suuren osan kitaransoitosta Antichrist Superstarin äänityksissä. Bändi ilmoitti etsivänsä uutta kitaristia sen tulevalle kiertueelle; Timothy Linton kokeili onneaan ja sai aseman. Rikkomalla kuuden vuoden perinteen nimeämällä ikoni/tappaja rakenteen mukaan, uutta jäsentä alettiin kutsua nimellä Zim Zum – nimi on peräisin Kabbalan termistä.
pienois|Albumin Antichrist Superstar kansikuva.
Albumin ensimmäinen single, ”The Beautiful People”, teki melko suuren vaikutuksen ja sai ihmiset odottamaan Antichrist Superstar -albumia. Albumi saavutti numeron kolme albumilistalla. Yhtyeen keulahahmo oli esillä Rolling Stone -lehden kannessa, joka myös palkitsi bändin kunnianosoituksella, kuvailemalla Marilyn Mansonia parhaaksi uudeksi artistiksi vuonna 1996. Vuoden mittainen ”Dead to the World” -kiertue tuki albumin teemaa; se oli bändin pisin ja laajin kiertue siihen mennessä. Marilyn Mansonin esiintyi Alaskassa, Havaijilla, Britanniassa, Manner-Euroopassa, Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja Australiassa. Heidän maineensa levisi kaikkialle maailmaan. Yhdysvalloissa kuitenkin bändi sai enemmän huomiota kuin koskaan ennen, ja kaikki se ei ollut positiivista julkisuutta. Kun kiertue oli pääsemässä käyntiin, bändi huomasi olevansa kongressin kuulemistilaisuuksien kohteena, jota johti senaattori Joseph Lieberman. Hän kiinnitti huomiota väkivaltaisten sanoitusten mahdolliseen negatiiviseen vaikutukseen nuorilla kuuntelijoilla. Lieberman myöhemmin kuvaili Marilyn Mansonia sanoin: ”kenties sairain yhtye, jota edustaa valtavirran levy-yhtiö”.
10. marraskuuta 1997 yhtye julkaisi remix/live EP:n, Remix & Repent, joka sisälsi uudet versiot Antichrist Superstar-albumin neljästä singlestä, ”Beautiful People”, ”Tourniquet”, ”Antichrist Superstar”, ja ”Man That You Fear” rinnalla kuultiin kappaleita, joita oli tallennettu livenä Yhdysvalloissa Dead to the World kiertueen aikana. Kaksi julkaisematonta kappaletta Antichrist Superstar-albumilta pääsivät elokuvien ääniraidoiksi: "Apple of Sodom" David Lynchin Lost Highway elokuvaan, ja ”The Suck for Your Solution” Howard Sternin elämäkerrasta kertovaan Private Partsiin. Kun vuosi 1997 oli päättymässä, Manson teki ilmoituksen, että aikoo julkaista ensimmäisen kirjansa, omaelämäkerran The Long Hard Road out of Hell; kirja julkaistiin helmikuussa 1998. Samaan aikaan julkaistiin livevideo-albumi nimeltä Dead to the World. Se julkaistiin VHS:änä, videon nimi on sama kuin kiertue, jona se kuvattiin. Se sisältää pääasiassa live-esiintymisiä, mutta pureutuu myös backstagelle ja bändin arkistomateriaaliin. Niihin aikoihin tuli esiin myös, että Antichrist Superstar olisi ensimmäinen osa konseptialbumin trilogiasta.
Mechanical Animals (1998–1999) pienois|Albumin Mechanical Animals kansikuva.
15. syyskuuta 1998 Marilyn Manson julkaisi toisen osan viimeksi alkaneesta trilogiastaan. Mechanical Animals albumi sai voimakkaita vaikutteita David Bowien ja hänen vuoden 1974 albumistaan Diamond Dogs. Interscopen mainostoimet olivat massiivisia, Times Squarella oli valtava mainostaulu laulaja Mansonista joka muistutti androgyynia avaruusolentoa, heillä oli toistuvia esiintymisiä MTV:llä ja muilla kanavilla albumin ja singlen The Dope Show myynnin edistämiseksi. Mainostamisen eteen nähty urakka tuotti tulosta: albumi sijoittui ensimmäiseksi Billboard 200 -listalla.
Bändin oli laadittava uusi ulkoasu tätä albumia varten; Marilyn Manson oli nyt glam rockia ja edellisen albumin synkkä teema oli poissa kuvioista. Tähän mennessä yhtye oli siirtynyt pysyvästi Los Angelesiin, ja Zim Zum oli korvattu glam-vaikutteisella kitaristilla, John Lowerylla, joka liittyi bändiin nimellä John 5.