Vuosi 1963 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Tapahtumia tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Rahanuudistus Suomessa, yksi uusi markka vastasi sen jälkeen sataa entistä markkaa. 1. tammikuuta – Valkeakosken kauppala muuttui kaupungiksi ja Espoon kunta kauppalaksi. 1. tammikuuta – Hiittinen, Inkoo ja Tammisaaren mlk muuttuivat kaksikielisiksi kunniksi. 9. tammikuuta – Kymmenen ihmistä sai surmansa Typpi Oy:n räjähdysturmassa Oulussa. 14. tammikuuta – George Wallacesta tuli Alabaman kuvernööri. 14. tammikuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle sanoi, ettei Britannia ”ollut vielä valmis” liittymään Euroopan talousyhteisöön EEC:hen. 22. tammikuuta – Charles de Gaulle ja Konrad Adenauer allekirjoittivat Ranskan ja Saksan liittotasavallan välisen Élysée-sopimuksen. 24. tammikuuta – Kreikan 22-vuotias kruununprinssi Konstantin ja Tanskan 16-vuotias prinsessa Anne-Marie kihlautuivat. 29. tammikuuta – Charles de Gaulle esti vetolla Britannian pääsyn Euroopan talousyhteisöön. 31. tammikuuta – Neuvostoliitto ja Iso-Britannia hyväksyivät Suomen Pariisin rauhansopimuksesta esittämän tulkinnan, jonka mukaan Suomi saa hankkia ohjuksia puolustuskäyttöön. Tämän jälkeen Suomi osti ohjuksia kummastakin maasta. 8. helmikuuta – Matkustus ja varojen siirto Kuubaan kiellettiin Yhdysvaltain kansalaisilta. 8. helmikuuta – Sisäministeri Eeli Erkkilä sai sairauden vuoksi pyytämänsä eron Karjalaisen hallituksesta ja hänen tilalleen nimitettiin kansanedustaja Niilo Ryhtä. Erkkilä kuoli huhtikuun alussa ja hänen tilalleen Eduskuntaan tuli lakitieteen tohtori Aaro Kauppi. 16. helmikuuta – Väinö Linna vastaanotti Oslossa hänelle myönnetyn Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon (Täällä Pohjantähden alla -romaanisarjasta). 4. maaliskuuta – Kuusi henkilöä tuomittiin Pariisissa kuolemaan presidentti Charles de Gaullen murhan suunnittelusta. 5. maaliskuuta – 16-vuotias koululainen Pirkko Ryhänen puukotettiin Helsingin Kumpulassa. Ehdonalaisessa ollut Torsti Ossian Koskinen tuomittiin teosta 12 vuodeksi kuritushuoneeseen ja eristettäväksi pakkolaitokseen. Koskinen todettiin syyttömäksi kärsittyään rangaistusta 7,5 vuotta ja näin ollen Ryhäsen puukottajaa ei ole löytynyt. Tapauksesta tehtiin elokuva Kujanjuoksu. 23. maaliskuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Lontoossa Isossa-Britanniassa. Tanskan edustajat Grethe & Jørgen Ingmann voittivat kappaleella ”Dansevise”. 27. maaliskuuta – Britanniassa Lordi Beechingin raportti ilmoitti suurista supistuksista raideliikenteessä, mikä tarkoitti muun muassa kolmanneksen asemista sulkemista. Supistustoimet saivat nimen ”Beechingin kirves”.
huhtikuu–kesäkuu 1. huhtikuuta − Yhdysvaltalainen jazzlaulaja Ella Fitzgerald ja kanadalainen jazzpianisti Oscar Peterson saapuivat konserttimatkalle Suomeen. 7. huhtikuuta – Jugoslavia julistettiin sosialistiseksi tasavallaksi ja Josip Broz Tito sen elinikäiseksi presidentiksi. 9. huhtikuuta − Ison-Britannian entinen pääministeri Winston Churchill julistettiin Yhdysvaltain kunniakansalaiseksi. 12. huhtikuuta – Harjakorkeudessa ollut yhdeksänkerroksinen Asunto Oy Lahden Säästöhuipun asuintalo sortui Lahdessa rakennuksen betonivalussa olleiden vikojen vuoksi. Henkilövahingoilta vältyttiin. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1964, Otava 1963, Helsinki, s. 33. 15. huhtikuuta – 70 000 ihmistä protestoi ydinaseita vastaan marssimalla Lontoosta Aldermarstoniin. 20. huhtikuuta – Espanjalainen kommunistijohtaja Julian Grimau teloitettiin Madridissa hänen saatuaan kuolemantuomion Espanjan sisällissodan aikaisista rikoksista. Paavi Johannes XXIII ja Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hruštšov olivat vedonneet Espanjan valtionpäämieheen Francisco Francoon Grimaun armahtamiseksi. 25. huhtikuuta − Pohjoismaiden ulkoministerit tuomitsivat kokouksessaan Oslossa antamassaan julkilausumassa Etelä-Afrikan harjoittaman apartheid-politiikan. 26. huhtikuuta – Fidel Castro saapui Murmanskiin 45 päivää kestäneellä Neuvostoliiton-matkallaan. Castro vietti kolme päivää Kuolassa, josta hän jatkoi Moskovaan, Baikalille ja lopulta Taškentiin ja Samarkandiin. 29. huhtikuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti säveltäjä Joonas Kokkosen ja fyysikko Erkki Laurilan akateemikoiksi. 1. toukokuuta – Yleisradio aloitti Sävelradion. 5. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen lähtivät valtiovierailulle Jugoslaviaan. Paluumatkallaan 12. toukokuuta presidenttipari kävi Unkarissa. 6. toukokuuta – Sveitsi liittyi Euroopan neuvoston jäseneksi. 19. toukokuuta – Indonesian parlamentti nimitti presidentti Ahmed Sukarnon virkaansa eliniäkseen. 25. toukokuuta – Afrikan yhtenäisyysjärjestö perustettiin Addis Abebassa Etiopiassa. 28. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen ehdotti Paasikivi-seurassa pitämässään puheessa Pohjolan julistamista ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi. Ehdotus sai muissa Pohjoismaissa viileän vastaanoton. 2. kesäkuuta – Orjuus julistettiin laittomaksi Saudi-Arabiassa. 3. kesäkuuta – Paavi Johannes XXIII (Angelo Giuseppe Roncall) kuoli 81-vuotiaana. 5. kesäkuuta – Britannian sotaministeri John Profumo erosi seksiskandaalin vuoksi. 11. kesäkuuta – Munkki Thích Quảng Đức sytytti itsensä tuleen Saigonissa protestoidakseen presidentti Ngô Đình Diệmin politiikkaa. 11. kesäkuuta – Kreikan pääministeri Konstantin Karamanlis erosi protestina kuninkaan vierailtua Isossa-Britanniassa. 15. kesäkuuta – Asikkalassa paljastettiin valtioneuvos J. R. Danielson-Kalmarin patsas. 16. kesäkuuta – Valentina Tereškova lensi ensimmäisenä naisena avaruuteen. 16. kesäkuuta – Väinö Tanner jätti SDP:n puheenjohtajan tehtävät. Hänen seuraajakseen valittiin kansanedustaja Rafael Paasio, joka oli asettanut valintansa ehdoksi, ettei puoluesihteerinä toiminutta Väinö Leskistä valittaisi puolueen johtoon. 18. kesäkuuta – Australian armeijan räjäytyskoe Operation Blowdown 20. kesäkuuta – Ruotsin ilmavoimissa palvellut eversti Stig Wennerström pidätettiin Tukholmassa. Hän tunnusti 25. kesäkuuta toimittaneensa Neuvostoliitolle runsasta rahallista korvausta vastaan tietoja Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustuksesta 15 vuoden ajan. Wennerström vangittiin 28. kesäkuuta. 21. kesäkuuta – Giovanni Battista Montini valittiin uudeksi paaviksi. Hän otti nimen Paavali VI. 23. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy saapui vierailulle Länsi-Saksaan. 26. kesäkuuta – Presidentti Kennedy piti kuuluisan Ich bin ein Berliner -puheen Berliinin muurilla Länsi-Berliinissä. 29. kesäkuuta – Etelä-Afrikka erotettiin Kansainvälisestä työjärjestöstä ILO:sta.
heinäkuu–syyskuu thumb|Yhdysvaltain varapresidentti Lyndon B. Johnson saapumassa valtiovierailulle Suomeen syyskuussa 1963.
5. heinäkuuta – Kiinalainen valtuuskunta saapui Moskovaan neuvottelemaan neuvostojohdon kanssa maiden välisistä ideologisista erimielisyyksistä. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina 20. heinäkuuta. 11. heinäkuuta – Armeija kaappasi vallan Ecuadorissa. 26. heinäkuuta – Skopjessa Jugoslaviassa kuoli maanjäristyksen seurauksena 1 070 ihmistä ja 75 % asukkaista menetti kotinsa. 26. heinäkuuta – Syncom, maailman ensimmäinen geostationaarinen satelliitti, laukaistiin kiertoradalleen. 27. heinäkuuta – Indonesian elinikäinen presidentti Sukarno julisti murskaavansa Malesian. Sota Borneosta jatkui vuoteen 1966. 5. elokuuta – Yhdysvallat, Britannia ja Neuvostoliitto solmivat ydinkokeet ilmakehässä, ulkoavaruudessa ja veden alla kieltäneen Osittaisen ydinkoekieltosopimuksen (Partial Test Ban Treaty, PTBT). 5. elokuuta – Suomalainen rauhanjärjestö Sadankomitea perustettiin. 5. elokuuta – Suomessa alkoi sotilaspoliisien koulutus Santahaminan varuskunnassa Helsingissä. 8. elokuuta – 16 miehen rikollisliiga teki Englannin historian suurimman junaryöstön Lontoon liepeillä. Ryöstäjät saivat saaliikseen käteistä rahaa liki 2,6 miljoonaa puntaa. 9. elokuuta – Tšekkoslovakia ilmoitti, että maan kommunistipuolueen entisen johtajan Rudolf Slánskýn maine oli puhdistettu. Slánský oli tuomittu tekaistujen syytteiden perusteella kuolemaan ja teloitettu vuonna 1952 Josif Stalinin käskystä. 11. elokuuta – Näyttelijä Ida Aalbergin muistokivi paljastettiin Janakkalan Leppäkoskella. 27. elokuuta – Suomen ja Neuvostoliiton solmima Saimaan kanavan vuokrasopimus astui voimaan. 28. elokuuta – Suuri mielenosoitusmarssi Washingtonissa, kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King piti kuuluisan puheensa I Have a Dream. 1. syyskuuta – Philips esitteli C-kasetin. 6. syyskuuta – Yhdysvaltain varapresidentti Lyndon B. Johnson saapui puolisonsa ja tyttärensä kanssa vierailulle Suomeen. 16. syyskuuta – Malesian liittovaltio luotiin Malaijin liittovaltion ja brittiläisten kolonioiden Singaporen ja Pohjois-Borneon yhdistyessä. 18. syyskuuta – Mellakoijat polttivat Britannian lähetystön Jakartassa protestoidakseen Malesian luomista. 18. syyskuuta – Helsingissä pidettiin Suomen kansanedustuslaitoksen satavuotisjuhla.
lokakuu–joulukuu pienoiskuva|Kennedy Dallasin Main Streetillä vain minuutteja ennen salamurhaa. 6. lokakuuta – Pälkäneellä vietettiin Kostianvirran taistelun 250-vuotismuistojuhla. 6. lokakuuta – Naantalissa ja Naantalin maalaiskunnassa järjestettiin kunnallisvaalit tulevan kuntaliitoksen vuoksi. 8. lokakuuta – Maanvyörymän aiheuttama tsunami Vajontin padon tekojärveen tuhosi Fortognan kylän tappaen 1910 ihmistä Longaronen kunnassa Veneton alueella Italiassa. 9. lokakuuta – Ugandasta tuli tasavalta. 12. lokakuuta – Yhdysvaltalainen näyttelijä Jayne Mansfield saapui silloisen puolisonsa Mickey Hargitayn kanssa vierailulle Suomeen esiintyen Miss Skandinavia -kilpailussa Ruotsalaisessa teatterissa Helsingissä. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1965, s. 9. Helsinki: Otava, 1964. 15. lokakuuta – Saksan liittokansleri Konrad Adenauer erosi virastaan. Uudeksi liittokansleriksi tuli talousministeri Ludwig Erhard. 16. lokakuuta – Valtatie 3:lla Sääksmäellä vihittiin käyttöön Vanajaveden ylittävä 205 metriä pitkä riippusilta. 18. lokakuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1968 kesäkisat Meksikon pääkaupungille Méxicolle. 21. lokakuuta – Kiinan ja Neuvostoliiton välinen rajakahakka Ussuri-joella. 23. lokakuuta – Neuvostoliitto syytti Kiinan johtajaa Mao Zedongia leninismin hylkäämisestä ja sen korvaamisesta henkilöpalvonnalla. 1. marraskuuta – SAK:ta edustaneet ministerit Onni Koski, Onni Närvänen ja Olavi Saarinen erosivat Karjalaisen hallituksesta. Heidän tilalleen nimitettiin Maalaisliiton Mauno Jussila ja Olavi Lahtela sekä sitoutumaton Olavi J. Mattila. 2. marraskuuta – Etelä-Vietnamin presidentti Ngô Đình Diệm murhattiin sotilasvallankaappauksessa. Kenraali Dương Văn Minh otti vallan. 5. marraskuuta – Suomen kielen oikeuksien satavuotismuistomerkki paljastettiin Parolannummella Hattulassa. 8. marraskuuta – Maarianhaminan lento-onnettomuudessa sai 22 ihmistä surmansa, kun Aero Oy:n DC-3 matkustajakone törmäsi lentomajakkaan laskeutuessaan Maarianhaminan lentoasemalle. 14. marraskuuta – Tulivuorenpurkaus loi Surtseyn saaren Islantiin. 20. marraskuuta – YK:n yleiskokous hyväksyi yksimielisesti kaikenlaisen rotusyrjinnän tuomitsevan päätöslauselman. 21. marraskuuta – Suomen Kansallisooppera täytti 90 vuotta. 22. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy ammuttiin Dallasissa. Teksasin kuvernööri John Connally haavoittui. Varapresidentti Lyndon B. Johnsonista tuli Yhdysvaltain 36. presidentti. 22. marraskuuta – Eduskunta esitti ponnen, ”että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin peruskoulumme uudistamiseksi yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti”. Ponsi hyväksyttiin äänin 123–68 enimmäkseen vasemmistopuolueiden ja maalaisliittolaisten kannattamana. 23. marraskuuta – Ensimmäinen osa BBC:n televisiosarjasta Doctor Who esitettiin Isossa-Britanniassa. 24. marraskuuta – Jack Ruby ampui John F. Kennedyn salamurhasta syytetyn Lee Harvey Oswaldin Dallasissa suorassa televisiolähetyksessä. 24. marraskuuta – Presidentti Lyndon B. Johnson vakuutti Yhdysvaltain jatkavan Etelä-Vietnamin taloudellista ja sotilaallista tukea.