Vuosi 1912 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista. __TOC__ Tapahtumia tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Kiinan tasavalta perustettiin. Kiinassa myöhemmin käyttöön otetun minguo-kalenterin vuosi 1 alkoi. 5. tammikuuta – Prahassa järjestetyssä puoluekokouksessa Vladimir Leninin johtamat bolševikit erosivat Venäjän sosiaalidemokraattisesta työväenpuolueesta. 6. tammikuuta – New Mexicosta tuli Yhdysvaltain 47. osavaltio. 17. tammikuuta – Brittiläisen Robert Scottin johtama retkikunta saavutti etelänavan toisena kuukausi norjalaisen Roald Amundsenin jälkeen. 20. tammikuuta – Keisari Nikolai II vahvisti yhdenvertaisuuslain. 5. helmikuuta – Sodankylässä mitattiin 1900-luvun siihen saakka alhaisin lämpötila, -49 °C. 12. helmikuuta – Kiina otti käyttöön gregoriaanisen kalenterin. 14. helmikuuta – Arizonasta tuli Yhdysvaltain 48. osavaltio. 14. helmikuuta – Connecticutin Grotonissa otettiin käyttöön ensimmäinen dieselkäyttöinen sukellusvene. 28. helmikuuta – Toinen sortokausi: Suomen luotsilaitos alistettiin Venäjän keisarikunnan meriministeriölle. Useat suomalaiset luotsit erosivat ja heidän tilalleen nimitettiin venäläisiä. 1. maaliskuuta – Albert Berrystä tuli (tiettävästi) ensimmäinen laskuvarjolla lentokoneesta hypännyt ihminen. 5. maaliskuuta – Italialaiset käyttivät ensi kertaa ilma-aluksia tiedusteluun turkkilaisten linjojen takana Tripolissa. 7. maaliskuuta – Roald Amundsen ilmoitti etelänavan saavuttamisesta. 7. maaliskuuta – Lentäjä Henri Seimet teki ensimmäisen lennon Pariisista Lontooseen kolmessa tunnissa. 30. maaliskuuta – Toinen Marokon kriisi päättyi Fèsin sopimukseen. Marokko menetti itsenäisyytensä. Suurin osa maasta tuli Ranskan ylivallan alaiseksi protektoraatiksi, pohjoisosa kuitenkin Espanjan hallintaan.
huhtikuu–kesäkuu 2. huhtikuuta – Kuusamossa mitattiin Suomen siihen saakka alhaisin huhtikuun lämpötila, -36 °C. 10. huhtikuuta – Taidemaalarit Magnus Enckell, Mikko Oinonen, Yrjö Ollila, Juho Rissanen, Ellen Thesleff ja Verner Thomé avasivat yhteisen näyttelynsä Helsingissä. 10. huhtikuuta – White Star Line -varustamon linjalaiva Titanic lähti Englannin Southamptonista neitsytmatkalleen kohti New Yorkia. 15. huhtikuuta – Titanic törmäsi jäävuoreen ja upposi Pohjois-Atlantilla, 1517 sai surmansa. 16. huhtikuuta – Harriet Quimbysta tuli ensimmäinen Englannin kanaalin yli lentänyt nainen. 17. huhtikuuta – Itämerellä ja Baltiassa sattui rengasmainen auringonpimennys. 17. huhtikuuta – Lena-joen verilöylyssä Siperiassa tapettiin tai haavoitettiin 500 lakkoilevaa kultakaivostyöntekijää. 22. huhtikuuta – Pravdan ensimmäinen numero ilmestyi Pietarissa. 5. toukokuuta – Olympialaiset alkoivat Tukholmassa. Ne päättyivät 22. heinäkuuta. Hannes Kolehmainen juoksi olympialaisissa kolme kultamitalia. 5. toukokuuta – Venäjän bolševikkien lehti Pravda ilmestyi ensimmäisen kerran. 11. toukokuuta – Alaskasta tuli Yhdysvaltain territorio. 18. toukokuuta – Puolalais-venäläinen majuri Utoskin teki Suomen ensimmäisen varsinaisen lennon kiertämällä koneellaan Helsingissä Töölönlahden 45 sekunnissa 60–700 metrin korkeudella.Lentävät laitteet, Pirkanmaan Ilmailuhistoriallinen Seura ry 23. toukokuuta – Hamburg America Line laski vesille SS Imperator -aluksen Hampurissa. Se oli aikanaan maailman suurin laiva.
heinäkuu–syyskuu 4. heinäkuuta – Ensimmäiset Savonlinnan oopperajuhlat järjestettiin oopperalaulaja Aino Achtén aloitteesta. Olavinlinnan sisäpihalla esitetty teos oli Erkki Melartinin Aino-mysteerio. Juhlat järjestettiin joka kesä vuoteen 1916 saakka, mutta sitten seurasi 50 vuoden tauko vuoteen 1967 saakka. 30. heinäkuuta – Yoshihito nousi Japanin valtaistuimelle Mutsuhiton kuoleman jälkeen. Meiji-kausi päättyi. 12. elokuuta – Marokon sulttaani Abd al-Hafiz luopui vallasta. 25. elokuuta – Guomindang perustettiin Kiinassa. 29. elokuuta – Nunnanlahden kaivosonnettomuudessa kuoli seitsemän työmiestä. 1. syyskuuta – Arkkitehti Lars Sonckin piirtämä Kallion kirkko vihittiin Helsingissä. Kellotorniin asennettiin soittopeli, joka soitti määräajoin Jean Sibeliuksen tähän tarkoitukseen säveltämän kappaleen. 22. syyskuuta – Kotimaisen Työn Liitto perustettiin. 30. syyskuuta – Bulgaria, Kreikka, Montenegro ja Serbia julistivat liikekannallepanon.
lokakuu–joulukuu 1. lokakuuta – Toinen sortokausi: ensimmäiset syntyperältään venäläiset jäsenet nimitettiin Suomen senaattiin. 7. lokakuuta – Helsingin pörssi aloitti toimintansa. 8. lokakuuta – Ensimmäinen Balkanin sota alkoi: Montenegro julisti sodan turkkilaisille. 2. lokakuuta – Suomessa riehui ankara lumimyrsky kahden päivän ajan. 14. lokakuuta – John Flammang Schrank yritti salamurhata Theodore Rooseveltin. Schrankin ampuma luoti lävisti Rooseveltin taskussa olleen 50-sivuisen puheen ja tunkeutui Rooseveltin rintalihakseen. Roosevelt piti luoti rinnassaan 90 minuutin mittaisen puheen. 16. lokakuuta – Bulgarialaiset lentäjät Radul Minkov ja Prodan Toprakchiev pommittivat rautatieasemaa Karaagacissa. 17. lokakuuta – Bulgaria ja Serbia julistivat sodan turkkilaisille. 4. marraskuuta – Venäjän keisarillinen hovi ilmoitti 8-vuotiaan kruununprinssi Aleksein sairastavan verenvuototautia. 5. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaaleissa demokraattien Woodrow Wilson sai murskavoiton William Howard Taftista. 11. marraskuuta – Khios julistautui itsenäiseksi turkkilaisvallasta. 12. marraskuuta − Brittiläisen Robert Scottin ja hänen retkikuntansa kolmen muun jäsenen jäätyneet ruumiit löydettiin Etelänapamantereelta. 27. marraskuuta – Espanja julisti Marokon pohjoisosan protektoraatikseen. 28. marraskuuta – Albania julistettiin itsenäiseksi turkkilaisvallasta. 1. joulukuuta – Raitiovaunuliikenne alkoi Viipurissa kolmella linjalla. 3. joulukuuta – Ensimmäinen Balkanin sota päättyi: Bulgaria, Kreikka, Montenegro ja Serbia solmivat aselevon Osmanien valtakunnan kanssa. 4. joulukuuta – Idmanin kavallusjuttu paljastui kun pankinjohtaja Nils Idman pidätettiin Tampereella 5. joulukuuta – Itävalta-Unkari, Saksa ja Italia uudistivat keskinäisen kolmiliiton kuudeksi vuodeksi. 7. joulukuuta – Saksalainen arkeologi Ludwig Borchardt löysi 1300-luvulla ennen ajanlaskun alkua eläneen kuningatar Nefertitin rintakuvan egyptiläisessä Amarnan kaupungissa suoritetuissa kaivauksissa. Lähes vahingoittumattomana säilynyt rintakuva siirtyi Egyptin muinaismuistoviranomaisten suostumuksella Berliinin museon omistukseen. 21. joulukuuta – Ruotsi, Norja ja Tanska ilmoittivat julistautuvansa puolueettomiksi, mikäli Euroopassa syttyisi sota. 24. joulukuuta – Saksalainen lääkeyhtiö Merck haki patenttia Anton Köllischin kehittämälle MDMA:lle (ekstaasi).
tuntematon päivämäärä Lokakuu – Edgar Rice Burroughsin Tarzan seikkaili ensimmäistä kertaa The All-Story -lehdessä. Rudolf Steiner perusti Saksan antroposofisen seuran. Mount Katmai Alaskassa räjähti. Myöhemmin väärennökseksi paljastunut Piltdownin ihminen löytyi. Voynichin käsikirjoitus löytyi. Suomen ensimmäinen teknillinen opisto perustettiin Tampereelle
Syntyneitä tammikuu–maaliskuu 3. tammikuuta – Armand Lohikoski, suomalainen elokuvaohjaaja (k. 2005) 12. tammikuuta – Raoul Palmgren, suomalainen kirjailija, toimittaja, kirjallisuuden tutkija ja professori (k. 1995) 12. tammikuuta – Matti Petäjä, suomalainen taidemaalari ja -graafikko (k. 1995) 16. tammikuuta — Frank Sundström, ruotsalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja (k. 1993) 19. tammikuuta – Leonid Kantorovitš, vuoden 1975 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut neuvostoliittolainen taloustieteilijä (k. 1986) 21. tammikuuta – Konrad Bloch, vuoden 1964 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen biokemisti (k. 2000) 22. tammikuuta – Arvo Ruonaniemi, suomalainen toimittaja (k. 2014) 23. tammikuuta – Manne Grünberger, ruotsalainen näyttelijjä (k. 1977) 26. tammikuuta – Gösta Kjellertz, ruotsalainen oopperalaulaja (k. 1984) 28. tammikuuta – Jackson Pollock, yhdysvaltalainen taidemaalari (k. 1956) 2. helmikuuta – Elizabeth Gladys Dean (”Millvina Dean”), brittiläinen kartanpiirtäjä ja sihteeri (viimeinen elossa ollut Titanicin matkustaja) (k. 2009) 4. maaliskuuta – Ola Skjåk Bræk, norjalainen poliitikko (k. 1999) 7. helmikuuta – Arthur Kukkula, suomalainen helluntaisaarnaaja (k. 2016) 14. helmikuuta – Sigurd Evensmo, norjalainen kirjailija ja toimittaja (k. 1978) 23. helmikuuta – Gunnar Hellesen, norjalainen poliitikko (k. 2005) 24. helmikuuta – Jiří Trnka, tšekkiläinen nukke-elokuvien ohjaaja (k. 1969) 25. helmikuuta – Émile Allais, ranskalainen alppihiihtäjä (k. 2012) 25. helmikuuta – Aimo Turunen, suomalainen kielitieteilijä ja professori (k. 2000) 6. maaliskuuta – Astrid Qvist, pitkäikäinen suomalainen, kuollessaan Suomen vanhin ihminen (k. 2022) 12. maaliskuuta – Sixten Sason, ruotsalainen teollinen muotoilija (k. 1967) 14. maaliskuuta – Rolf Edberg, ruotsalainen toimittaja, kirjailija, poliitikko ja diplomaatti (k. 1997) 18. maaliskuuta – Henrik Dyfverman, ruotsalainen televisiotuottaja ja näyttelijä (k. 1998) 18. maaliskuuta – Børge Outze, tanskalainen toimittaja (k. 1980) 21. maaliskuuta – Ghazi, Irakin kuningas (1933–1939) (k. 1939) 23. maaliskuuta – Wernher von Braun, saksalais-yhdysvaltalainen rakettisuunnittelija (kuurakettien ”isä”) (k. 1977) 23. maaliskuuta – Senja Lehti, suomalainen näyttelijä (k. 1987) 24. maaliskuuta – Ingrid Gärde Widemar, ruotsalainen juristi ja poliitikko (k. 2009) 27. maaliskuuta – James Callaghan, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (1976–1979) (k. 2005)
huhtikuu–kesäkuu 7. huhtikuuta – Sven Bertil Norberg, ruotsalainen näyttelijä (k. 1967) 8. huhtikuuta – Walentin Chorell, suomalainen kirjailija (k. 1983) 8. huhtikuuta – Sonja Henie, norjalainen taitoluistelija ja näyttelijä (kolminkertainen olympiavoittaja) (k. 1969) 11. huhtikuuta – John Levy, yhdysvaltalainen jazz-kontrabasisti ja liikemies (k. 2012) 12. huhtikuuta – Hamengkubuwono IX, indonesialainen aatelinen ja poliitikko, Indonesian varapresidentti (1973–1978) (k. 1988) 14. huhtikuuta – Joie Chitwood, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja ja liikemies (k. 1988) 15. huhtikuuta – Kim Sŏng-ju (”Kim Il-sung”), Pohjois-Korean johtaja (1946–1994) (k. 1994) 18. huhtikuuta – Aarne Nuorvala, suomalainen ministeri, hallintoneuvos, oikeuskansleri ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentti (k. 2013) 19. huhtikuuta – Carin Boalt, ruotsalainen rakennustoiminto-opin professori (k. 1999) 19. huhtikuuta – Glenn T. Seaborg, vuoden 1951 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen ydinkemisti, transuraanien tutkija (k. 1999) 20. huhtikuuta – Oscar Parland, suomenruotsalainen lääkäri, kirjailija ja kääntäjä (k. 1997) 23. huhtikuuta – Veikko Lavi, suomalainen laulaja ja lauluntekijä (k. 1996) 25. huhtikuuta – Peippo Uolevi Helle, suomalainen diplomi-insinööri, Rahapajan johtaja (1948–1958) (k. 1971) 2. toukokuuta – Egil Baardseth, norjalainen levätutkija (k. 1991) 2. toukokuuta – Salme Katajavuori, suomalainen poliitikko ja kansanedustaja (k. 2016) 2. toukokuuta – Axel Springer, saksalainen lehtikustantaja (k. 1985) 4. toukokuuta – Elvi Sinervo, suomalainen kirjailija (k. 1986) 8. toukokuuta – Carl Gustaf Mattias Haupt (”Matti Haupt”), suomalainen kuvanveistäjä (k. 1999) 8. toukokuuta – Pentti J. Voipio, suomalainen lakimies ja sukututkija (k. 2001) 22. toukokuuta – Herbert C. Brown, vuoden 1979 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 2004) 26. toukokuuta – János Kádár, Unkarin kommunistijohtaja (1956–1988) (k. 1989) 28. toukokuuta – Patrick White, vuoden 1973 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut australialainen kirjailija (Myrskyn silmä) (k. 1990) 30. toukokuuta – Julius Axelrod, vuoden 1970 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 2004) 10. kesäkuuta – Denes Agay, unkarilais-yhdysvaltalainen muusikko (k. 2007) 14. kesäkuuta – Aimo Robert Hauhio (”Ami Hauhio”), suomalainen taiteilija (k. 1955) 19. kesäkuuta – Päivö Parviainen, suomalainen pappi (k. 2015)