pienoiskuva|Helge Haavisto vuonna 1960. Helge Otto Holger Haavisto (2. elokuuta 1920 Vanaja – 2. huhtikuuta 2012 Helsinki) oli suomalainen vuorineuvos, joka toimi Rautaruukki Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1960–1982 ja hallituksen puheenjohtajana 1982–1985. Hänen johdollaan Rautaruukki laajentui Pohjoismaiden suurimmaksi teräksen tuottajaksi, mikä vaikutti erityisen suotuisasti Pohjois-Suomen työllisyyteen. Haaviston aloittamien teknisten uudistusten ansiosta tehdas oli yksi maailman nykyaikaisimmista.
Haavisto valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1949. Hän teki opintomatkoja Ruotsiin, Sveitsiin ja Yhdysvaltoihin. Haavisto toimi suunnittelijana Tampella Oy:ssä vuosina 1945–1951, Wärtsilä Oy:öön liitetyn Kone ja Silta Oy:n piirustuskonttorin päällikkönä 1951–1954, teknisenä johtajana 1954–1958 ja toimitusjohtajana 1958–1960.Kuka kukin on 1982: henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 159. Helsinki: Otava, 1982.
Haavisto oli kauppa- ja teollisuusministeri Ahti Karjalaisen valinta Rautaruukin toimitusjohtajaksi vuonna 1959. Rautaruukin hallintoneuvoston puheenjohtajana Karjalainen oli Haaviston esimies.Antti Blåfield ja Pekka Vuoristo: Kun valta vaihtui: mitä todella tapahtui presidentinvaalissa 1982, s. 167. Helsinki: Kirjayhtymä, 1982. Lopulta Haavisto kuului presidentti Urho Kekkosen lähipiiriin toimien elinkeinoelämän edustajana vienninedistämismatkojen aikana. Kekkonen myönsi Haavistolle vuorineuvoksen arvon vuonna 1970. Haavistoa voisi kuvailla Suomen lännen ja idän kauppasuhteiden luottomieheksi.
Haavistolla oli useita luottamustehtäviä. Hän oli muiden muassa vakuutusyhtiö Sammon ja Teollisuusvakuutus Oy:n hallintoneuvostojen jäsen, Suomen Teollisuusliiton hallintoneuvoston jäsen, Suomen ulkomaankauppaliiton valtuuskunnan jäsen, Suomen Yhdyspankin hallintoneuvoston jäsen, Reserviläisurheiluliiton puheenjohtaja, Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiön hallituksen jäsen, Teknillisen korkeakoulun neuvottelukunnan jäsen ja ruotsalaisen kaivosyhtiön LKAB:n hallituksen jäsen. Haavisto oli Suomalais-neuvostoliittolaisen kauppakamarin puheenjohtaja vuosina 1980–1986. Sotilasarvoltaan hän oli insinöörikapteeni.
Talouselämä valitsi vuonna 2012 Helge Haaviston Suomen historian sadan merkittävimmän yritysjohtajan joukkoon.
Ritarikunnat kehyksetön|55x55px Suomen Leijonan ritarikunta suurristi Vapaudenristin ritarikunta vapaudenmitali kehyksetön|54x54px Brittiläisen imperiumin ritarikunta ritarikomentaja Bathin ritarikunta ritarikomentaja Italian tasavallan ansioritarikunta komentaja Vasa-ritarikunta 1. luokan komentaja Pyhän Sylvesterin ritarikunta komentajaritari tähdellä
Kunnianosoituksia Vuorineuvos, 1970 Tekniikan kunniatohtori, Teknillinen korkeakoulu, 1978 Tekniikan kunniatohtori, Oulun yliopisto, 1983 Bessemer Gold Medal Eero Mäkisen mitali Bengt Grönblomin kultamitali Kustaa III -mitali
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla Helge Haaviston muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
Luokka:Suomalaiset yritysjohtajat Luokka:Vuorineuvokset Luokka:Vuonna 1920 syntyneet Luokka:Vuonna 2012 kuolleet