thumb|200px|Yleisimpiä puumerkkejä eri puolilta pohjoista Eurooppaa. thumb|200px|Puumerkkejä Virosta Kihnun saarelta. Merkkejä kutsutaan Virossa nimityksellä peremärk, 'perhemerkki'. Puumerkki (ruots. sanasta bomärke) on omistajaa tai asianosaista osoittava merkki, jota kirjoitustaidottomat ovat käyttäneet nimikirjoituksena tai allekirjoituksena.Puumerkki teoksessa Nykykielessä sanaa käytetään myös väljemmin merkityksessä 'merkki' tai 'jälki'. thumb|200px|Talonpoika Pentti Poutun puumerkki thumb|290px|1. islantilaisen Ormur Ketilssonin puumerkki vuodelta 13692. islantilaisen Þordur Snorrasonin puumerkki, v. 14393. ruotsalaisen tuomarin Sweder Scallen puumerkki, v. 14134. kivenhakkaajan viisikantaa kuvaava puumerkki Uppsalan tuomiokirkosta
Historia ja käyttö Aikanaan erotettiin yksityiselle henkilölle kuuluvat puumerkit talolle kuuluvista. Talokohtaiset puumerkit kuuluivat taloon niin kiinteästi, että ne jäivät sille myös omistajan vaihtuessa. Sillä merkittiin irtainta omaisuutta, joka saattoi joutua vieraisiin käsiin tai sekaantua toisten talojen vastaavaan tarpeistoon. Talon tai tilan jakaantuessa siitä eronneet kehittivät oman merkkinsä lisäämällä kantatalon puumerkkiin uusia viivoja. Ne tehtiin muodoiltaan yksinkertaisiksi, jotta ne voitaisiin helposti raaputtaa tai vuolla puuhun.
Puumerkkien käyttö yleistyi Suomessa 1500-luvulla. Kirjoitustaito alkoi yleistyä 1800-luvulla, minkä johdosta puumerkkejä ruvettiin käyttämään rinnakkain allekirjoitusten kanssa. Tuolloin oli tapana tehdä niistä koristeellisia, mutta 1900-luvun puolella tyyli vaihtui pelkistetymmäksi. Lopulta puumerkkien käyttö hiipui kokonaan 1950-luvulle tultaessa. Puumerkkejä esiintyy myös vaakunoissa.
Suomalaisia puumerkkejä on tutkinut erityisesti rovasti P. O. Ekko, joka on julkaissut aiheesta myös kirjoja.
Katso myös Eskon puumerkki Porvarisvaakuna Riimukirjoitus Leima Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Helvi Jousmäki: Sappeelaiset puumerkit. http://www.tamsuku.fi/Vuosikirja2000-14.pdf Tampereen seudun suku-tutkimusseura ry, (puumerkit) suvun, talon ja yksityisen henkilön tunnuksena. Viitattu 12.6.2020. Toivo V. Rajaniemi : Kynänjälkiä vanhoista papereista, Hakkapeliitta, 19.07.1932, nro 29, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Sukututkimus Luokka:Kirjoituksen historia Luokka:Heraldiikka