Simonkylä () on Vantaan kaupungin­osa Tikkurilan pohjois­puolella. Kaupungin­osassa on asukkaita yli . Simon­kylään kuuluvat 1960–1970-luvuilla rakennetut Simon­metsän, Simon­kallion, Simon­sillan ja Malmi­niityn kerros­talo­alueet sekä niiden väliset pien- ja rivi­talo­alueet.

Aluetta ympäröivät Hiekkaharjun, Viertolan, Ruskeasannan ja Koivukylän kaupunginosat. Alue on osa tehokkaasti rakennettua taajamaa, joka yhdistää eteläisemmän Tikkurilan pohjoisempiin Korson ja Koivukylän alueisiin. Simon­kylässä on kaikista Tikkurilan suur­alueisiin kuuluvista kaupungin­osista suurin väestö, mutta työ­paikkoja hyvin vähän, mikä tekee siitä ensi­sijaisesti asuin­alueen.

Historia pienoiskuva|vasen|Vuonna 1961 valmistunut Hiekkaharjun paloasema Simonkylässä oli aikanaan Vantaan pääpaloasema. Se poistettiin käytöstä helmikuussa 2011, kun Havukosken paloasema valmistui. Tilalle rakennettiin kerrostaloja ja pysäköintihalli. pienoiskuva||vasen|Asuinrakentamista Simonmetsässä osoitteessa Vanamontie 4 Vuonna 1960. Simonkylässä on ollut tiloja jo 1400-luvulta saakka. Ruotsinkielinen nimi Simonsböle mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1417 käräjäasiakirjoissa, ja nimen epäillään juontuneen lautamies Paval Simonssonista. Alun perin Simonkylä ja Ruskeasanta olivat yhtenäistä aluetta, ja omaksi kaupunginosakseen Ruskeasanta erotettiin vasta myöhemmin.Pöllänen ym. 2016, s. 10 Vielä 1800–1900-lukujen vaihteessa Simonkylä oli lähes täysin ruotsinkielinen. Kielitilanne alkoi muuttua 1900-luvun puolessavälissä, kun alueelle muutti suomenkielisiä.Pöllänen ym. 2016, s. 34–35

Asutusta Simonkylässä oli vielä 1930-luvullakin vain vähän. Tikkurilan asukasluku oli noin 1 800, mutta Simonkylässä oli vain noin kymmenkunta torppaa. Vantaa oli lähinnä syrjäseutua, ja Helsingin maalaiskunnan keskus sijaitsi Malmin ja Tapanilan alueella. Simonkylässä tuotettiin paljolti elintarvikkeita helsinkiläisille,Pöllänen ym. 2016, s. 17 ja Simonkylän–Ruskeasannan alue oli tunnettu useista sikaloistaan. Sikalat kuitenkin lopetettiin 1960-luvulle tultaessa, kun kiristyvät määräykset vähensivät toiminnan kannattavuutta, ja lisäksi alueen asukkaat alkoivat yhä kovaäänisemmin vastustaa niitä muun muassa ympäristöhaittojen takia. Sikaloiden jätevedet vahingoittivat esimerkiksi Kylmäojaa. Sikaloiden tontteja voitiin sittemmin hyödyntää esimerkiksi asuintalojen rakentamiseen.Pöllänen ym. 2016, s. 28–31

Asuinrakentaminen kasvoi 1940-luvun lopulla.Pöllänen ym. 2016, s. 21 1950-luvulla Simonkylä alkoi saada myös palveluita, kun alueelle rakennettiin esimerkiksi paloasema ja Simonkallion koulu. Leinikkitiellä sijainnut paloasema purettiin vuonna 2013.Pöllänen ym. 2016, s. 25

1960-luvulla käynnistyi kerrostalojen rakentaminen.Pöllänen ym. 2016, s. 32 Viemäriverkoston rakentaminen eteni kuitenkin hitaasti, ja vielä 1970-luvullakin osasta Simonkylän vanhoja taloja puuttui kunnallistekniikka.Pöllänen ym. 2016, s. 24

Asuinalueet pienoiskuva|Kaupungin­osaan kuuluva Malminiitty on 1970-luvulla rakennettu lähiö, johon on 2010-luvulla valmistunut uudempiakin asuin­taloja. Vuosina 1965–1966 rakennettu Simon­metsän kerros­talo­alue oli pää­kaupunki­seudun ensimmäisiä alue­rakennus­kohteita, ja se suunniteltiin jonkin­laiseksi malli­lähiöksi suurine viher­alueineen ja maastoon sovitettuine kerros­taloineen. Kulttuuri­historiallisesti arvokasta Simon­metsää on kutsuttu hienoksi esimerkiksi lähiöstä korkea­tasoisena asuin­ympäristönä. Simon­laakson oma­koti­aluetta on rakennettu jo 1950-luvulta alkaen.

Malminiitty edustaa tiheämmin rakennettua ja sosiaalista asunto­tuotantoa. Alueen ensimmäiset talot valmistuivat keskelle peltoa vuonna 1970. Pohjois­puolella Koivu­kylän­tien varressa on uudempaa arkki­tehtuuria edustavia kerros­taloja, jotka valmistuivat vuonna 2014.

Palvelut ja virkistysalueet pienois|Vuonna 1953 valmistunut Simonkallion koulu on noin 600 oppilaan ala­koulu, jossa on myös musiikki­luokka. Alueen huomattavimpia palveluita ovat Simon­kallion alakoulu ja Simonkylän ylä­koulu, useat päivä­kodit, nuorisotalo ja vanhain­koti Simon­koti. Hiekkaharjun koulu toimii kaupungin­osan kupeessa.

Entinen Simonkylän lukio liitettiin vuonna 2001 Tikkurilan lukioon, ja alueella ollut Hiekkaharjun paloasema siirrettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Simon­kylän ja Simon­kallion pieniin ostos­keskuksiin kuuluvat muun muassa lähi­kauppoja, apteekki sekä ravintoloita ja baareja. Vanamon­tiellä sijaitsee 1970-luvulla rakennettu arkki­tehtuurisesti harvinainen Casa Finlandia -huolto­asema, jonka tiloissa on toiminut muun muassa auto­korjaamo. Rakennuksen yhteydessä on kylmä­asema.

Suurin virkistys­alue on Simon­kylän­puisto, jossa on talvisin laduksi aurattava lenkki­polku sekä Hiiri­harjun täyttömäki eli paikallisittain Mös­käri, joka juontuu Hiiri­harjun ruotsin­kielisestä nimestä Möss­kärr. Täyttömäki, josta alun perin otettiin soraa tie- ja asuntorakentamistarkoituksiin, on talvisin suosittu pulkka­mäki. Hiiriharju-käännöstä pidetään virheellisenä, sillä möss on murteellinen muoto sanasta missne, joka viittaa suovehkaan.Pöllänen ym. 2016, s. 12

Asuinrakentamisen käynnistyessä Möskärissä 1960-luvulla Hiiriharjun sijasta alettiin käyttää nimeä Simonsilta. Hiiri-alkuinen nimi säilyi kuitenkin Hiirilammissa. Hiirilammet rajaavat Simon­kylän­puistoa pohjoisessa ja Risti­sillan­lammet etelässä. Simon­kylän­puistoa on kutsuttu hyväksi lähi­luonto­alueeksi, jolla on merkittävää virkistys­käyttöä ja hyvät luonto­arvot. Alue on myös nähty osana Tikkurilan keskuspuistoa, viher­aluetta, joka alkaa Koivu­haasta ja päättyy Korsoon, vaikkei kokonaisuutta olekaan rajattu yhtenäiseksi alueeksi yleis­kaavassa.

Kaupungin­osassa on kolme koirapuistoa: Mös­kärissä, Malmi­niityssä ja Simon­kallion Maitikka­puistossa. Osaksi liikunta­mahdollisuuksia kuuluvat myös Simon­metsän ja Malmi­niityn frisbeegolf-radat. Simon­kallion ja Viertolan välisellä alueella on Tikkurilan urheilupuisto, johon kuuluvat urheilu­talo, uima­halli, jää­halli ja teko­nurmi­kenttiä.

Liikenneyhteydet pienoiskuva|Leinikkitie. Kuva syksyltä 2021. Simon­kylän pohjoispuolella sijaitsee Kehärataan kuuluva Leinelän rautatieasema, johon on Malmi­niitystä noin kilo­metrin matka. Asemalla pysähtyvät I- ja P-junat, jotka kulkevat eri reittejä Helsinkiin. Juna­matka Helsingin keskustaan kestää noin 25 minuuttia. Lisäksi Simon­kylässä on paljon liityntä­liikennettä Hiekka­harjun ja Tikkurilan asemalle sekä muutama suora linja-auto­yhteys Helsingin keskustaan. Simon­kylässä palvelevat nämä HSL:n linja-auto­yhteydet:

574 (Peijas–Avia­polis–Myyrmäki) 619 (Tikkurila–Hiekkaharju–Simon­silta) 623 (Hakaniemi–Leinelä–Peijas) 624 (Tikkurila–Ilola–Koivukylä–Päiväkumpu) 624N (Tikkurila–Simonkylä-Leinelä–Ilola]) 633N (Rautatientori–Simon­kylä–Leinelä–Korso–Ahjo–Kerava) 631 (Tikkurila–Leinelä–Koivu­kylä–Korso–Kulomäki) 641 (Tikkurila–Leinelä–Hyrylä–Kerava)

Vantaalla oli vuosina 2019–2025 käytössä oma kaupunkipyöräjärjestelmänsä, joka oli käytössä huhti­kuusta loka­kuuhun. Vuokra­pyörien pysäkkejä oli Simon­kylässä yhteensä neljä. Järjestelmä oli käytössä vain kunnan sisällä, eli Vantaan pyörät eivät olleet yhteen­sopivia Helsingin ja Espoon pyöräjärjestelmän kanssa. Säästösyistä järjestelmä lakkautettiin toistaiseksi vuoden 2025 lopussa.

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

*