1986

Vuosi 1986 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

__TOC__

Tapahtumia

Tammikuu thumb|Avaruussukkula Challengerin räjähdys

1. tammikuuta – Espanja ja Portugali liittyivät Euroopan yhteisöihin. 1. tammikuuta – Suomi liittyi Euroopan vapaakauppajärjestö EFTAn täysjäseneksi. 1. tammikuuta – Aruba irtautui Alankomaiden Antilleista ja sai laajennetun autonomian. 1. tammikuuta – Alajärvi, Jämsänkoski, Kannus, Kauhava, Keuruu, Kuhmo, Laitila, Orivesi, Saarijärvi ja Ähtäri muuttuivat kaupungeiksi. 3. tammikuuta – Libya kiisti osallisuutensa Rooman ja Wienin lentokentille joulukuussa 1985 tehtyihin terrori-iskuihin. Arabiliitto tuki lausunnollaan Libyaa Yhdysvaltojen syytöksiä vastaan. 8. tammikuuta – Yhdysvallat katkaisi kaikki suhteensa Libyaan ja määräsi siellä olevat kansalaisensa poistumaan maasta. 9. tammikuuta – Hävittyään patenttioikeudenkäynnin Polaroidille Kodak luopui pikakameravalmistuksesta. 10. tammikuuta − Kirjailija Jörn Donner sai toisen kerran myönnetyn Finlandia-palkinnon romaanistaan Far och son (Isä ja poika). 14. tammikuuta – Valtion elokuvatarkastamo kielsi suomalaissyntyisen Renny Harlinin Yhdysvalloissa ohjaaman Jäätävä polte -elokuvan esittämisen ja levityksen Suomessa, koska sitä pidettiin raakana ja ulkopoliittisesti arveluttavana. Elokuvan leikattu versio koki maaliskuussa saman kohtalon, mutta Korkein hallinto-oikeus kumosi esityskiellon lokakuussa. Kokonaisuudessaan Jäätävä polte vapautui esityskiellosta vuonna 2006, jolloin se julkaistiin Suomessa DVD-muodossa. 20. tammikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska ilmoittivat aikeista rakentaa tunnelin Englannin kanaalin ali. 22. tammikuuta – Kolme sikhiä tuomittiin kuolemaan Intian pääministerin Indira Gandhin murhasta. 24. tammikuuta – Voyager 2 -avaruusluotain ohitti Uranuksen. 24. tammikuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto vahvisti kirkkolain muutoksen, jolla ns. arkipyhät (loppiainen ja helatorstai) siirrettiin takaisin omille paikoilleen. Lain oli alun perin ollut tarkoitus tulla voimaan jo vuonna 1987, mutta Koivisto muutti voimaantulon vasta vuoteen 1992. Koivisto moitti opetusministeri Gustav Björkstrandia lain huonosta valmistelusta. Presidentin päätös synnytti vilkkaan valtiosääntöoikeudellisen keskustelun. 24. tammikuuta – Suomi sai kolmoisvoiton Monte Carlon rallissa. Kilpailun voitti Henri Toivonen Lancialla, toiseksi tuli Timo Salonen Peugeot'lla ja kolmanneksi Hannu Mikkola Audilla. 28. tammikuuta – Avaruussukkula Challenger tuhoutui onnettomuudessa. Koko miehistö sai surmansa. Lähtö televisioitiin laajalti, ja Yhdysvalloissa sitä seurattiin mm. kouluissa, koska mukana ollut opettaja Christa McAuliffe oli valittu "opettaja avaruudessa" -projektiin, jonka tavoitteena oli innostaa koululaisia matematiikkaan, luonnontieteisiin ja avaruustutkimukseen. NASA:n sukkulaohjelma oli jäissä aina syyskuuhun 1988 asti, jolloin tehtiin seuraava lento. 29. tammikuuta – Yoweri Kaguta Musevenista tuli Ugandan presidentti viisivuotisen itsenäisyyskamppailun jälkeen. 30. tammikuuta – Henkilöjuna ja tavarajuna törmäsivät toisiinsa Lapuan rautatieasemalla, 15 loukkaantui.

Helmikuu thumb|Neuvostoliitto laukaisi Mirin ensimmäisen moduulin.

1. helmikuuta – Suomen Pankin johtokunnan jäsen Esko Ollila nimitettiin uudeksi valtiovarainministeriksi Ahti Pekkalan siirryttyä Oulun läänin maaherraksi. Pekkala ehti toimia valtiovarainministerinä kauemmin kuin kukaan ennen häntä. Pekkalan tilalle eduskuntaan tuli rehtori Tellervo Nousiainen. 2. helmikuuta − Sosialidemokraattisen puolueen ehdokas Oscar Arias Sanchez valittiin keskiamerikkalaisen Costa Rican presidentiksi. 4. helmikuuta – Kansanedustaja Ulla Bogdanoff loikkasi Suomen maaseudun puolueesta Perustuslailliseen oikeistopuolueeseen. POP:lla oli nyt kaksi kansanedustajaa (toinen oli Georg C. Ehrnrooth) ja SMP:llä 16. 5. helmikuuta – Libanonilainen muslimiryhmä kaappasi YK:n helikopterin miehistön ja matkustajat. Joukossa oli kaksi suomalaista. Kaappaajat luulivat helikopteria israelilaiseksi. 5. helmikuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja eduskunnan puhemies Erkki Pystynen ottivat yhteen valtiopäivien avajaisissa arkipyhäkiistan vuoksi. Koivisto syytti eduskuntaa vastuun pakoilusta kirkkolain muutoksen valmistelussa. Pystynen puolestaan piti Koiviston moitteita aiheettomina ja sysäsi osavastuun kiistasta presidentille. 7. helmikuuta – Haitin diktaattori Jean-Claude Duvalier pakeni maasta. 8. helmikuuta – Tavarajuna ja henkilöjuna törmäsivät Hintonissa Albertassa; kuolonuhreja oli 23. 9. helmikuuta – Halleyn komeetta ohitti Maan. 11. helmikuuta – Puolalaisen Solidaarisuus-ammattiliiton johtaja Lech Wałęsa vapautettiin syytteistä, jotka oli nostettu sen vuoksi, että hän oli sanonut marraskuussa 1985 pidettyjen parlamenttivaalien äänestysprosenttia viranomaisten ilmoittamaa pienemmäksi. 13. helmikuuta − Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous hyväksyi uuden virsikirjan otettavaksi käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina 1987. 16. helmikuuta − Sosialistisen puolueen ehdokas Mario Soares valittiin Portugalin presidentiksi. thumb|Ruotsin pääministeri Olof Palme murhattiin. 19. helmikuuta – Neuvostoliitto laukaisi avaruusasema Mirin ensimmäisen moduulin. 20. helmikuuta − Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n hallitus päätti vapauttaa juoksija Martti Vainion hänelle syksyllä 1984 langetetusta elinikäisestä kilpailukiellosta. Vapautusta olivat anoneet Vainio itse ja Suomen Urheiluliitto. 25. helmikuuta – Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos pakeni 20 vuoden hallinnon jälkeen, presidentiksi tuli Corazón Aquino. Yhdysvallat tunnusti välittömästi Aquinon hallituksen. 25. helmikuuta − Helsingin hovioikeus tuomitsi Keskustapuolueen maksamaan valtiolle 737 000 markkaa, jotka puolueen katsottiin saaneen laittomasti tamperelaiselta Rakennusliike Nopalta. Hovioikeus korotti siten huomattavasti Helsingin raastuvanoikeuden helmikuussa 1985 Keskustan maksettavaksi määräämää summaa. 27. helmikuuta − Yhdysvallat luovutti natsirikoksista syytetyn John Demjanjukin Israeliin oikeudenkäyntiä varten. Demjanjukin epäiltiin olleen Treblinkan keskitysleirin "Iivana Julmaksi" kutsuttu vartija. 28. helmikuuta – Olof Palmen salamurha: tuntematon henkilö ampui Ruotsin pääministeri Olof Palmen hänen ollessaan kävelemässä teatterista kotiinsa vaimonsa kanssa.

Maaliskuu 2. maaliskuuta – Kuningatar Elisabet II vahvisti Britannian ja Australian parlamenttien säätämät Australia Act -lait, joiden tarkoituksena oli poistaa maiden väliset vanhentuneet valtiolliset, hallinnolliset ja oikeudelliset siteet ja vahvistaa Australian asemaa itsenäisenä ja suvereenina liittovaltiona.[ 3. maaliskuuta – Metalliyhtye Metallica julkaisi Master of Puppets -levyn. 3. maaliskuuta − Filippiinien entisen presidentin Ferdinand Marcosin puolue tunnusti Corazón Aquinon hallituksen ja häviönsä presidentinvaaleissa. Marcosin puolueella oli ylivoimainen enemmistö parlamentissa. 6. maaliskuuta – Oikeuskansleri Kai Korte antoi työministeri Urpo Leppäselle huomautuksen niin sanotun Rinteen työllistämismallin kokeilun yhteydessä tapahtuneista määrärahan ylityksistä. 7. maaliskuuta − Juutalainen maailmankongressi esitti syytöksiä Itävallan presidenttiehdokkaan, YK:n entisen pääsihteerin Kurt Waldheimin toiminnasta toisen maailmansodan aikana. Syytökset koskivat Waldheimin toimia Kreikassa aikana, jolloin juutalaisia siirrettiin keskitysleireille. Waldheim kiisti syytteet. 8. maaliskuuta – Japanin luotain Suisei ohitti Halleyn komeetan tutkien sen koronaa ja aurinkotuulta. 10. maaliskuuta − Intian länsirannikolla sijaitsevan Bombayn miljoonakaupungin nimi ilmoitettiin muutetun Mumbaiksi erään hindujen jumalan mukaan. 13. maaliskuuta − Paavo Väyrynen matkusti ensimmäisenä Suomen ulkoministerinä viralliselle vierailulle Israeliin ja tapasi virkaveljensä Jitzhak Shamirin. Shamir vaati Suomea lopettamaan Palestiinan vapautusjärjestö PLO:n tukemisen. Väyrynen ilmoitti kuitenkin Suomen jatkavan tukeaan PLO:lle. 15. maaliskuuta − Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) aloitti lakon, joka päättyi kaksi päivää myöhemmin. Lakkoon osallistui noin 240 000 työntekijää. 16. maaliskuuta − Sveitsissä järjestettiin kansanäänestys maan jäsenyydestä Yhdistyneissä Kansakunnissa. Yksikään kantoni ei äänestänyt järjestöön liittymisen puolesta. 23. maaliskuuta – Suomalainen rahtilaiva Karelia ajoi karille Gotska Sandössa Gotlannin edustalla. Kuusi ihmistä sai surmansa. 24. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat valtiovierailulle Sveitsiin. Kyseessä oli ensimmäinen Suomen presidentin virallinen vierailu Sveitsissä. Koivisto laski vierailun aikana seppeleen marsalkka Mannerheimin muistomerkille Montreux’ssä. 25. maaliskuuta – Filippiinien uusi presidentti Corazon Aquino hajotti parlamentin, lakkautti edeltäjänsä Ferdinand Marcosin aikaisen perustuslain ja julisti voimaan väliaikaisen perustuslain siihen saakka, kunnes valmisteilla oleva uusi perustuslaki hyväksyttäisiin kansanäänestyksessä.

Huhtikuu

2. huhtikuuta – Suomessa alkoi virkamieslakko, johon osallistui enimmillään noin 42 000 virkamiestä. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1987, Otava 1986, Helsinki, s. 65-66. Presidentti Mauno Koivisto joutui muuttamaan muutamaksi päiväksi valtion vierastaloon Munkkiniemeen, kunnes presidentin kanslian henkilökunta rajattiin lakon ulkopuolelle.Mitä-Missä-Milloin 1987, s. 66. 3. huhtikuuta – IBM esitteli kannettavan tietokoneen, PC Convertiblen. 5. huhtikuuta – Yhdysvaltalaissotilaiden keskuudessa suosittu La Belle -disco räjäytettiin Länsi-Berliinissä, kolme ihmistä kuoli ja 230 loukkaantui. Libyaa pidetään syyllisenä. 7. huhtikuuta − Ruotsin uusi pääministeri Ingvar Carlsson teki ensimmäisen virallisen ulkomaanvierailunsa Suomeen. Hän tapasi presidentti Mauno Koiviston ja pääministeri Kalevi Sorsan. 9. huhtikuuta − Itävallan presidenttiehdokas Kurt Waldheim myönsi salanneensa tiedot siitä, että hän oli palvellut Natsi-Saksan armeijassa Kreikassa ja Jugoslaviassa vuodesta 1942 toisen maailmansodan loppuun saakka. Waldheim kiisti kuitenkin häneen kohdistetut sotarikossyytteet. 10. huhtikuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan nimitti televisioidussa puheessaan Libyan johtajaa Muammar Gaddafia "Lähi-idän hulluksi koiraksi". 12. huhtikuuta – SKP:n vähemmistö perusti uuden puolueen nimeltä Demokraattinen Vaihtoehto. Puolueen puheenjohtajaksi valittiin Leo Suonpää. 14. huhtikuuta − Euroopan yhteisöjen jäsenmaiden ulkoministerit päättivät kokouksessaan Haagissa Alankomaissa ryhtyä rajoittamaan libyalaisten diplomaattien toimintaa yhteisöjen jäsenmaissa, mutta varoittivat Yhdysvaltoja voimakeinojen käytöstä Libyaa vastaan. 15. huhtikuuta – Yhdysvaltain pommikoneet iskivät brittiläisistä tukikohdista Libyaan ja pommittivat pääkaupunkia Tripolia ja Bengasin aluetta. Noin sata henkeä kuoli. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan julisti kaksi tuntia myöhemmin iskun olleen itsepuolustusta. Pommikoneiden oli kierrettävä Välimerelle Atlantin ja Gibraltarin salmen kautta, koska Ranska oli kieltänyt niiltä oman ilmatilansa käytön. Israel ja Iso-Britannia ilmoittivat välittömästi hyväksyvänsä iskun, kun taas Neuvostoliitto tuomitsi sen. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1987, s. 69. Helsinki: Otava, 1986. 16. huhtikuuta – Josif Stalinin tytär Svetlana Allilujeva muutti Neuvostoliitosta takaisin Yhdysvaltoihin. Hän oli palannut maanpaosta kotimaahansa vain vajaat puolitoista vuotta aiemmin. 16. huhtikuuta – Virkamieslakko laajeni koko maahan koskettuaan aluksi vain pääkaupunkiseutua. 21. huhtikuuta − Itä-Saksan kommunistisen puolueen pääsihteeri Erich Honecker valittiin uudelle viisivuotiselle virkakaudelle. 24. huhtikuuta − Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan varoitti Syyriaa ja Irania vastaavista iskuista kuin Libyaan oli kohdistettu. thumb|Tšernobylin ydinvoimalassa tapahtui kaikkien aikojen vakavin ydinonnettomuus.