thumb|Lapin tutkimuslaitoksen ensimmäisenä päärakennuksena toiminut nykyinen majoitusrakennus Pekola. Taustalla Kevojärvi. Lapin tutkimuslaitos Kevo sijaitsee Utsjoella Kevojärven rannalla. Se on Turun yliopiston ympäristöntutkimuskeskukseen kuuluva tutkimus- eli kenttäasema ja pohjoisen luonnon tutkimuspaikka. Kevon tutkimuskohteita ovat erityisesti subarktisen alueen luonto sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutus. Tutkimusalueena on lähinnä Inarin Lappi, mutta jotkut tutkimushankkeet ulottuvat myös muualle Lappiin, Pohjois-Norjaan, Pohjois-Ruotsiin ja Kuolaan saakka. Viereinen suojeltu Kevon luonnonpuisto tarjoaa hyvät mahdollisuudet alkuperäisen luonnon tutkimukselle.
Asemalla on myös Ilmatieteen laitoksen ja muiden tutkimuslaitosten ja eri yliopistojen mittauspisteitä ja tutkimuslaitteistoja.
Historia Kevon Tutkimusaseman synty ajoittuu vuoteen 1954, jolloin alkoivat Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran retket Inarin Lappiin. Retkillä käytettiin tukikohtana Utsjoen Kevoa. Sinä vuonna alkoivat Inarin Lapin floristiset ja faunistiset tutkimukset. Tavoitteena oli muun muassa tehdä tyypillistä metsätundraa edustavasta suomalaisesta sirkumpolaarisesta alueesta kasvistoltaan tunnettu piste. Työtä tehtiin opiskelijoiden avulla. 1955 mitattiin alueelle tontti tutkimusasemaa varten. 1957 rakennettiin ensimmäiset rakennukset alueelle.
Asema on perustettu vuonna 1956.
Tutkimus Kevolla tehdään kansainvälisesti korkeatasoista ekologista, ympäristötieteellistä ja maantieteellistä tutkimusta. Kevo on merkittävä kokeellisen ympäristötutkimuksen suorituspaikka. Siellä tehdään syy-seuraussuhteita selvitteleviä kokeellisia ympäristötutkimuksia sekä monipuolisia ja pitkäkestoisia ympäristöseurantoja, jotka linkittyvät toisiinsa. Tutkimusasemalla on pitkä perustutkimusperinne ekologiasta ja geotieteistä sekä näillä aloilla harjoitettavasta kansainvälisesti korkeatasoisesta kokeellisesta tutkimuksesta.
Tutkimusasema on tullut tunnetuksi muun muassa herbivoriatutkimuksistaan koko sirkumpolaarisessa pohjoisessa. Inarin Lapin kasvillisuutta on tutkittu laajasti ja määritelty sen kasvillisuustyypit, josta on tehty kattava kasvillisuustyyppikartta. Tutkijat ovat kartoittaneet myös Kevon luonnonpuiston kasvillisuutta, josta on tehty myös kasvillisuuskartta. Asema on ollut lisäksi yhteydessä paliskuntien kanssa porotutkimuksissa.
Kansainvälisessä tutkimusverkostossa oleva asema on osallistunut erilaisiin lyhyt- ja pitkäaikaisiin kansainvälisiin yhteistutkimuksiin eri aiheista. Asemalla on ollut laajaa ulkomaista yhteistyötä muun muassa yliopistojen ja muiden tutkimusasemien, kuten Ruotsin Abiskon kanssa. Asemalla vierailee vuosittain huomattava määrä ulkomaisia tutkijoita Pohjois-Amerikkaa myöten.
Tilat Tutkimusasemalla on ympärivuotiset majoitustilat noin neljällekymmenelle vakituisen henkilökunnan lisäksi. Päärakennuksessa on kirjasto. Laboratoriorakennuksessa (580 m²) on laboratoriotilojen lisäksi 40:n hengen luentosali. Suurin osa rakennuksista on liitetty Kevoniemen paikallisverkkoon ja Internetiin, ja lisäksi syksystä 2004 alkaen on ollut WLAN-käyttömahdollisuus.
Arboretum Asemalle on perustettu kolme arboretumia, joissa seurataan eri kasvilajien menestymistä arktisissa oloissa metsänrajan oloissa. Sillä on myös parissa paikassa koivuviljelmiä, joissa tutkitaan eri koivulaleja pohjoisessa ympäristössä.
Lähteet Turun Yliopisto: Lapin Tutkimuslaitos Kevo Kallio, Paavo: Kevo: Mietteitä ja muistikuvia Kevosta ja pohjoisen luonnon tutkimuksesta. Karisto. 1990. . Kallio, Paavo ja Uus-Honko, Matti: Kevo: Lapin luonnon tutkimuspaikka. WSOY. 1962.
Viitteet
Kirjallisuutta Saressalo, Lassi: Kertomus Kevosta, Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevon vuosikymmenet. Turun yliopisto 2017.
Aiheesta muualla Metsähallitus: Luontoon.fi: Kevon luonnonpuisto
Luokka:Suomen tutkimusasemat Luokka:Ympäristötieteelliset tutkimuslaitokset Luokka:Turun yliopisto Luokka:Utsjoen rakennukset ja rakennelmat