Hans Aslak Guttorm (; 15. joulukuuta 1907 – 24. maaliskuuta 1992 Outakoski, Utsjoki) oli saamelainen opettaja ja kirjailija, joka kirjoitti pohjoissaameksi. pienoiskuva|Outakosken kansakoulu vuonna 1938. Hans Aslak Guttorm työskenteli koulun opettajana 1939–1969.
Hans Aslak Guttormin isä oli vuonna 1885 toimintansa aloittaneen Outakosken kansakoulun opettaja Josef Guttorm, äiti Maarit, o.s. Laiti. Hän avioitui Senja Kantolan kanssa maaliskuussa 1941. Perheeseen syntyi viisi lasta, joista kolme jatkoi isänsä ammattia opettajina.Lipsanen, Seija: ”Kirjailija, opettaja H. A. Guttorm: saamen kielen ja kulttuurin esitaistelija”, Tunturilatu 1/1998, s. 7
Guttorm opiskeli aluksi Haapaveden kansanopistossa. Hän palasi Outakoskelle vuonna 1927 ja työskenteli kaupparenkinä Kaarasjoella Norjassa. Hän valmistui opettajaksi Jyväskylän opettajaseminaarista vuonna 1935. Vuosina 1936–1938 hän toimi katekeettana Akujärven ja Partakon seuduilla Inarissa. Lukuvuoden 1938–1939 hän toimi opettajana Riutulassa. Josef Guttormin jäätyä eläkkeelle hän työskenteli Outakosken koulun opettajana vuoteen 1969 asti.
Guttorm teki monta vuotta töitä Sápmelaš-lehden toimituksessa.
Guttormin tuotantoon kuuluu proosaa, runoja, koulunäytelmiä, lehtiartikkeleita ja muistiinpanoja saamelaisten kulttuurista. Kaikki 1980-luvulla julkaistut teokset on alun perin kirjoitettu 1930-luvulla. Guttormin runoja on käännetty suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, unkariksi, saksaksi ja englanniksi.
Guttormin ensimmäinen teos, Čierru jietna meahcis (Itkevä ääni erämaassa), kirjoitettu vuosina 1932–1933, on runo oman äidinkielen etsimisestä. Se julkaistiin vasta vuonna 1983, Guttormin elämän loppupuolella. Kokoelmassa Koccam spalli (1940) Guttorm ylisti saamen kieltä uutena luovana työkaluna, jolla voi kuvata arkielämän realismia luontevasti.
Guttorm oli mukana perustamassa saamelaisten yhdistystä Samii Littoa (Sámiid lihttu) Alavieskassa vuonna 1945 toimien sen hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana vuosina 1945–1948. Guttorm oli pohjoismaisen Saamelaisneuvoston jäsen kolme vuotta ja Saamelaisten kristillisen kansanopiston johtokunnan jäsen 1950-luvulla. Utsjoen kunnanvaltuutettuna hän toimi 10 vuotta. Hän oli Saamelaisen kirjailijaseuran ja Lapin Sivistysseuran kunniajäsen. Hänelle myönnettiin Opettajien Ammattijärjestön kultainen ansiomitali.Lipsanen, Seija: ”Kirjailija, opettaja H. A. Guttorm: saamen kielen ja kulttuurin esitaistelija”, Tunturilatu 1/1998, s. 7
Teokset Koccam spalli: tivtak ja maidnasak (1940) Golgadeamen (1982) Čierru jietna meahcis (1982, alkujaan kirjoitettu 1932–1933) Radjajohtin (1984) Iešnjárgga šiljut (1986) Šuvvi jahki (1996) (toim. Inga Guttorm)
Lähteet Seija Lipsasen artikkeli ”Kirjailija, opettaja H. A. Guttorm: saamen kielen ja kulttuurin esitaistelija”, Tunturilatu 1/1998, s. 7. Viitteet
Aiheesta muualla Hans Aslak Guttorm
Luokka:Saamelaiskirjailijat Luokka:Saamelaiset opettajat Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset runoilijat Luokka:Suomalaiset opettajat Luokka:Utsjoen kunnanvaltuutetut Luokka:Vuonna 1907 syntyneet Luokka:Vuonna 1992 kuolleet